KATI RAITIO
Opeopiskelija 3/24

Kati Raitio päätti toteuttaa unelmansa ja hankkia pätevyyden pitkän työuran jo tehtyään.

Muutamia vuosia taaksepäin katsoessani löydän itseni miettimästä unelmiani. Minulla oli jo paljon. Perhe, ystävät, työ ja ammatti. Jotain kuitenkin kaipasin vielä lisää. Uudestaan ja uudestaan palasin miettimään, olisiko minusta yliopisto-opiskelijaksi.

Peruskoulun kauhoin läpi keskinkertaisilla suorituksilla. En ollut koskaan luokan parhaita, mutten myöskään koe, etten olisi selviytynyt tehtävistä. Selviytymiseen aina lopulta auttoi motivaatio, into ja heittäytyminen täysillä mukaan siihen, mitä teen. 

Eräs työkaverini lähti jatkamaan opintoja mennäkseen kohti unelmaansa. Hetki herätti minut unesta. Olimme samaikäisiä, lapset jo teini-iässä tai lähes täysi-ikäisiä. Mikään ei estänyt lähtemästä toteuttamaan unelmiani. Vuonna 2019 aloitin Jyväskylän avoimessa yliopistossa kasvatustieteen perusopinnot, jotka sain tehtyä työn ohella puolessa vuodessa. 

Hain jo kertaalleen aikaisemmin varhaiskasvatuksen kandin opintoihin, mutta ensimmäinen kerta ei vielä avannut minulle ovia edes pääsykokeeseen asti. Onneksi seuraavana vuonna pääsin sisään, ja näin opintopaikka varhaiskasvatuksen opettajan monimuotokoulutukseen varmistui. 

Opintojen ja työn yhdistäminen onnistuu

Elokuussa 2022, vatsa perhosia pullollaan, menin Helsingin yliopiston ovista sisään. Pysähdyin sisälle päästyäni ja hymyilin itselleni. Olin matkalla kohti suurta unelmaa. Unelmani on toimia pätevänä varhaiskasvatuksen opettajana Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksessa. 

Monimuotokoulutuksen tarkoituksena on mahdollistaa opiskelu varhaiskasvatustyön ohessa. Työvuosia varhaiskasvatuksessa oli minulla ennestään jo pitkälti päälle 20 vuotta. Vuodet käytännön kokemusta olivat vahvasti juurruttaneet minuun halun jatkossa pohjata työni tieteelliseen tietoon perustuvaan ja pedagogisesti laadukkaaseen työhön lasten parissa. 

”Hetki herätti minut unesta.
Mikään ei estänyt lähtemästä
toteuttamaan unelmiani.”

Tarve pätevistä opettajista pääkaupunkiseudulla on myös suuri. Monimuoto-opiskelijoiden kouluttaminen pyrkii vastaamaan juuri kyseiseen työvoimapulaan, ja kaupungit tukevat opiskelijoita opintojen aikana esimerkiksi opintovapaan ja palkallisten opintopäivien muodostavan taloudellisen tuen avulla. Olen kokenut työnantajan tuen opintoihin arvokkaana ja mielekkäänä panostuksena.

Oliko minusta yliopisto-opintoihin? 

Miten ikäluokkani, eli noin viisikymppisten päähän on voitu koulussa ja sen ajan elämässä iskostaa, että ei sinusta kyllä voi tulla korkeakoulun käynyttä. Tätä sain kuulla esimerkiksi peruskoulun opinto-ohjaajalta ollessani vielä aivan ihmistaimi matkalla maailmaan. Voin nyt kuitenkin rohkeasti todeta, että me pystymme siihen!

Mitä koulutus sitten antaa minulle lisää pitkän uran varhaiskasvatuksessa kulkeneena? Koulutuksen kautta osaan nyt perustella työni tutkimuksen kautta. Minun ei tarvitse kuormittaa itseäni kertomalla, että minusta tuntuu, että tämä työ kannattaisi tehdä näin. Voin kertoa sen tutkimukseen pohjaten. 

Koulutus tuo myös valtavasti pohdittavaa omaan tapaan tehdä työtä. Itsensä ja kehittäminen ja opiskeleminen, se kannattaa aina. Olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta opiskella yliopistossa oman työnantajani tukemana.