Moniammatillinen yhteistyö - ihan jokaisen opettajan juttu
Kuluvan lukuvuoden kolmas SOOLin teemaseminaari pidettiin maaliskuussa Tampereella. Semmoisssa on lukuvuoden aikana käsitelty sukupuolisensitiivisyyttä, kasvatuksen ja koulutuksen arvoja, ja nyt teemana oli moniammatillisuus.
KALLE LIUSKI
Soolibooli 3/17
Seminaarissa osallistujat saivat kattavaa kuvausta niin lastensuojelun toiminnasta, huostaanottotilanteista, oppilashuollosta kuin myös lakipykälistä. Työpajakierroksilla sukellettiin esimerkiksi pelimaailmoihin, mielenterveystaitoihin ja tunnetaitojen opetteluun. Erityisesti opettajaopiskelijoiden mieltä askarruttivat puutteelliset tiedot ja taidot lastensuojelussa olevan oppilaan kohtaamisesta sekä opettajan oikeuksista ja velvollisuuksista lain valossa.
"25–30 % työstä on opetusta,
muu moniammatillista yhteistyötä.
Moniammatillisuus kattaa
nykypäivänä kaiken."
Pekka Poikajärvi, erityisopettaja
Kattavan seminaaripäivän kokosi yhteen neljän eritaustaisen opettajan paneelikeskustelu moniammatillisesta yhteistyöstä heidän omassa työssään. Seminaarista osallistujat saivat paljon uutta tietoa, mutta ilmassa liikkui myös paljon mietteitä siitä, miksi näin tärkeitä aiheita ei käsitellä tarpeeksi opettajankoulutuksessa. Tilausta kyseisille opintojaksoille kuitenkin olisi.
Yhteistyö osana opettajan arkipäivää
Mitä on moniammatillinen yhteistyö? Kenen kanssa sitä tehdään? Näitä haastavia kysymyksiä panelistit pohtivat ja opeopiskelijat kuuntelivat mielenkiinnolla.
Moniammatillista yhteistyötä toteutetaan kattavasti eri tahojen kanssa, niin koulun sisällä kuin myös laajasti muilla yhteiskunnan aloilla. Oppilashuolto on opettajalle suuri tuki haastavissa tilanteissa. Myös eri sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat ovat osa moniammatillista yhteistyötä. Panelistit muistuttivat, ettei tule unohtaa erilaisten järjestöjen ja seurojen kanssa tehtävää yhteistyötä.
Oppilaiden vanhemmat ovat yksi tärkein yhteistyötaho. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa on mainittu vanhempien osallisuus koulun toimintaa. Vielä alakoulussa vanhemmista pidetään hyvää huolta, mutta yleensä yläkoulussa myös vanhemmat erkaantuvat kauemmas koulun arjesta, kun ei ole vain yhtä opettajaa. Vanhemmat ovat koululle suuri voimavara, mutta sen hyödyntäminen on paljon kiinni opettajasta.
"Lapset ovat tottuneet peittelemään
perheen ongelmia,
joten he voivat olla hyviä peittelemään
myös omia ongelmiaan koulunkäynnissä."
Elisa Oraluoma, kehittäjäpsykologi
Panelistit olivat huolissaan kaikkien ammattiryhmien kunnioittamisesta. Opettajien tulisi niellä ammattiylpeytensä ja ottaa aikaisemmin yhteyttä ammattilaisiin, jotka osaavat parhaiten auttaa lasten ongelmissa. Yhteistyötahojen ammattitaito yhdistettynä opettajan pedagogiseen osaamiseen on valtava voima, jolla pystytään viemään oppilaan ongelmia eteenpäin.
Moniammatillisen yhteistyön sisällä tulisi jokaisen kunnioittaa ja luottaa toisen ammattitaitoon. Asenteet yhteistyöhön ovat aikojen saatossa muuttaneet muotoaan, mutta edelleen panelistien mielestä erityisesti kunnioituksessa on parantamisen varaa. Turhasta hierarkiasta toimijoiden kesken tulisi pyrkiä pois ja puolestaan keskittyä yhteen hiileen puhaltamiseen. Työnkuvien selkeyttäminen tiiviin ja tuloksellisen moniammatillisen yhteistyön toimimisen kannalta on yksi tärkein edellytys.
Vastavalmistunut opettaja osana oppilashuoltoa
Panelisteilla oli selkeä ohje vastavalmistuneelle, työelämään siirtyneelle opettajalle. Ole rohkea, äläkä pidä kaikkia asioita omana tietonasi. Jos oppilashuoltoryhmään yhteyden ottaminen tuntuu aluksi hankalalta, ensimmäinen kontakti voi olla erityisopettaja. Oppilailla ei ole luokassa tyhmiä kysymyksiä, eikä myöskään opettajalla missään tilanteessa.
"Jokaiseen opettajankoulutukseen
pitäisi saada oppilashuollon kurssi,
jossa opeopiskelijat voisivat
harjoitella moniammatillista yhteistyötä
jo opiskeluaikana."
Saara Kourouma, luokanopettaja
Moniammatillisen yhteistyön tekemistä voi lähteä harjoittelemaan pienillä asioilla. On hyvä muistaa, että kaikista tilanteista oppii, myös niistä huonoista. Vastaan tulee tilanteita, jotka voivat olla hyvin rankkoja, mutta aina pitää ajatella asioita oman ammatin kautta. Kuinka voin parhaalla mahdollisella tavalla auttaa oppilasta?
Kun opettaja antaa tukea oppilaille, niin välillä jonkun pitää tukea myös opettajaa. Jokaisella tulisi olla saatavilla hyvää työnohjausta ja tsemppausta esimiestasolta, että jaksaa kohdata erilaisia haastavia tilanteita. Muista, että rankoistakaan tilanteista ei saa ottaa itseensä. Esimiehen kanssa asioita läpikäymällä seuraavalla kerralla tilanteet hoituvat entistä ammattimaisemmin.
ELISA ORALUOMA
kehittäjäpsykologi, Pesäpuu ry
Onko sinun mielestäsi opettajilla tarpeeksi tietoa lastensuojelusta ja osaavatko opettajat tehdä ilmoituksia lastensuojeluun tai huostaanottoon liittyen?
– Luulen että ilmoitusvelvollisuus on sellainen asia, minkä aika monet opettajat tietävät ja tiedostaa jollakin tasolla. Onneksi opettajan kumppanina on aina oppilashuoltoryhmä ja sitä kannattaa konsultoida nopeasti, jos tulee huoli lapseen liittyvistä asioista. Ei kannata ennen oppilashuollon konsultaatiota tehdä ilmoitusta lastensuojeluun. Oppilashuollossa opettajaa auttaa esimerkiksi koulupsykologi ja koulukuraattori, joilla on tarpeeksi tietoa, miten tilanteissa tulisi toimia.
Ensimmäinen linkki opettajalle on oppilashuolto, mutta voiko opettaja olla suoraan yhteydessä johonkin tahoon? Millaisten toimijoiden kanssa opettaja tekee yhteistyötä vaikeissa tilanteissa?
– Aika monelle tämä on vielä vieras aihe, ja tilanteet riippuvat todella paljon lapsen statuksesta. Jos lapsi on jo lastensuojelun asiakas, niin silloin yhteistyö lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa olisi todella tärkeätä. Näissä tilanteissa opettajalla tulisi ehdottomasti olla kontakti lastensuojeluun. Toivottavasti nämä olisivat kaikilla opettajilla kunnossa.
– Voi olla, että opettaja ei tule kokemaan lastensuojelutilanteita kertaakaan koko työuran aikana. Kyseisiä tapauksia on alle prosentti alle 18-vuotiaista lapsista, niin voi olla, että opettaja tekee koko työuran näkemättä yhtään lastensuojelutapausta. Joillekin opettajille tapauksia saattaa sattua paljon enemmän. Esimerkiksi osa lastensuojelulaitoksista sijaitsee pienellä paikkakunnalla ja siellä työskentelevä opettaja kohtaa suurella todennäköisyydellä jokaisella luokka-asteella lastensuojelun asiakkaan.
Onko jollain koulutusasteella selvää piikkiä, missä haastavia tapauksia on eniten?
– Voidaan ajatella, ettei lukumääräistä piikkiä ole millään koulutusasteella, mutta ongelmien vaikeusaste kasvaa sitä mukaa, mitä korkeammalle koulutusasteelle mennään. Huostaanotettuja lapsia on kaiken ikäisiä, aina myös varhaiskasvatuksesta lähtien. Luvut ovat aika tasaisia ja kaikki eri ikäluokat ovat edustettuina. Kaikkein eniten lastensuojelun asiakkaita ovat 8–12-vuotiaat lapset, mutta selvä piikkiä ei ole havaittavissa.
– Meidän nettisivuilta sijoitettulapsikoulussa.fi löytyy lisätietoa haastaviin tilanteisiin, sekä Sijoitettu lapsi koulussa- tukimalli. Kun me Pesäpuu ry:ssä saimme hankerahoitusta, lähdimme miettimään, miten raha voitaisiin käyttää auttamaan lapsia. Saimme vinkkiä, että vastaava malli on toiminut Ruotsissa jo kymmenen vuoden ajan ja olisi syytä tehdä siitä suomalainen sovellus. Mallia on tutkittu ja se on koettu hyväksi, joten halusimme tuoda tämän käyttöön myös suomeen.
Opeopiskelijoiden mietteitä moniammatilisuussemmasta:
PIRITA
Opossumi ry, Joensuu
– Erityisesti mieleen jäi seminaarin avausluento lastensuojelusta. Oli mahtavaa, että aihe herätti keskustelua opeopiskelijoiden keskuudessa ja ilmeisesti meillä monella pyörii mielessä lastensuojelukysymykset. Luennon aikana heräsi kysymyksiä, että miten minun pitää opettajana ja varsinkin tulevana opinto-ohjaajana toimia, miten me uskalletaan toimia, varsinkin kun opot ovat yleensä vahvasti osana oppilashuoltoa. Seminaarista sain vahvistusta näille kysymyksille oppilashuoltolain kautta, että nämä asiat ovat opettajan velvollisuuksia.
– Opinto-ohjaajan koulutuksessa ei lastensuojelu ja oppilashuoltoasiat ole näkyneet kovin voimakkaasti. Aika paljon meillä käsitellään näitä asioita, mutta ei kovin konkreettisella tasolla. Seminaarissa onnistuttiin antamaan konkreettisia vinkkejä opeopiskelijoille ja aiheita oli lähestytty hyvien esimerkkien kautta.
– Itselleni pelityöpaja oli huippu, koska olen peliasioissa untuvikko. Oli mielenkiintoista oppia lisää pelikasvatuksesta. Työpajassa tuli heti mieleen pelillistäminen, mitä olemme käsitelleen koulutuksessamme, mutta se ei ole pelkästään sitä. Ohjauksen kannalta mietimme mitä haittoja ongelmapelaamisesta voi tulla ja miten nuoren kanssa aiheesta voisi keskustella. Vanhempia olisi hyvä kannustamaan keskustelemaan nuoren kanssa peliharrastuksesta ja myös pelaamisen hyvistä puolista.
PETRA JA NOORA
Erikeepperi ry, Helsinki
– Meille seminaarin parasta antia oli aloitusluennon lastensuojeluasiat, koska tätä aihetta ei ole käsitelty kovinkaan paljon meidän erityisopettajakoulutuksessa. Oli tärkeää kuulla, miten lastensuojelu toimii, sekä miten esimerkiksi huostaanottotilanteet etenevät.
– Antoisaa oli myös oppilashuoltolaista kertova työpaja ja kaikki viralliset lakiosuudet, mitä ei yliopiston puolella kovinkaan paljon käsitellä. Oli mukavaa, että jokaiselle opettajalle tärkeät lakiasiat oppilashuoltolaista oli koottu yhteen.
– Opettajien pitäisi paremmin tietää omat oikeudet ja velvollisuudet. Laista olisi hyvä tietää esimerkiksi mitä lukee salassapitovelvollisuudesta, eikä sitä käsitellä opettajankoulutuksessa.
