Mitä hallituksen kokouksissa oikeasti tapahtuu?
SOOLin hallituksessa käsiteltävät asiat vaihtelevat hyvin konkreettisista todella abstrakteihin.
JOONA KOIVISTO
Opeopiskelija 1/20
Joona Koiviston (seisomassa toinen oik.) mukaan hallitustoiminta on erittäin yhteisöllistä, ja päätökset tehdään yhdessä. "Ihanaa tällaisessa työskentelytavassa on nimenomaan se, ettei itse tarvitse ottaa kaikkea vastuuta omille harteilleen." Nykyisen hallituksen toimikausi päättyy vappuna, ja uusi valitaan liittokokouksessa huhtikuun alussa.
Monella soolilaisella on varmasti jonkinlainen kuva siitä, mitä kuukausittaisissa hallituksen kokouksissa tapahtuu. Kenties kokouksissa päätetään isoista asioista, aherretaan kokouspöydässä iltamyöhään, tai ehkä siellä vaan laiskotellaan ja nautitaan. Tässä kirjoituksessa kuitenkin reflektoin omaa kokemustani SOOLin hallituksessa, sekä avaan konkreettisia toimia hallituksen kokouksissa.
Oma kokemukseni järjestökentältä oli jo melko vahva ennen valintaani SOOLin hallitukseen, mutta kuitenkaan konkreettisesta toiminnasta Opettajaksi Opiskelevien Liiton hallituksessa minulla ei ollut hajuakaan. Yleisesti ottaen, hallitus kokoustaa noin kuukausittain, lyhyttä kesätaukoa lukuun ottamatta. Kokouksista suurin osa on Helsingin Pasilassa Akavatalolla, mutta kokouksia järjestetään ympäri Suomea, tammikuussa esimerkiksi Rovaniemellä.
Kokouspaikkakunnan vaihtelevuus on mielestäni motivoivaa, sillä esimerkiksi Rovaniemelle mentäessä pääsen ensimmäistä kertaa yöjunaan. Odotan kyseisen kokemuksen olevan Harry Potterin ensimmäisen Tylypahka-matkan kaltainen!
Kokouksen kesto vaihtelee yleensä kahdesta kolmeen päivään, vaikkakin joskus kokous voi olla jopa neljäpäiväinen. Myös esimerkiksi järjestökurssit, liittokokous sekä muut tapahtumat lisäävät kokousmatkojen pituutta. Tietysti paikalliset tapahtumat, koulupoliittiset ongelmat, sekä muu paikallinen toiminta vie hallituslaisen arjesta aikaa, mutta ei siitä sen enempää, keskitytään tässä jutussa kokouksiin.
Itse hallituksen kokous kestää yleensä vain muutaman tunnin, mutta sitä ennen käydään lähetekeskusteluja, työstetään eri projekteja sekä verkostoidutaan. Nämä termit saattavat kuulostaa heprealta, mutta käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi paikallisten koulutuspoliittisten asioiden läpikäyntiä, linjausten suunnittelua ja keskustelua uusista asioista.
Keksityssä tilanteessa vaikkapa Jyväskylässä saattaisi olla huoli järjestötoiminnan jatkuvuudesta, josta voitaisiin hallituksen kanssa keskustella ja tarvittaessa linjata. Asiaan voitaisiin vaikka päättää satsata järjestämällä workshop tai tiedotustilaisuus kyseisessä kaupungissa. Toinen esimerkki yhteisestä linjauksesta voi olla vaikkapa SOOLilta pyydetty lausunto esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveysstrategiaan, johon hallitus antoikin kommentteja lokakuun kokouksessaan Pasilassa.
Käsiteltävät asiat vaihtelevat hyvin konkreettisista todella abstrakteihin, itselle läheisistä ja motivoivista tuntemattomiin ja kaukaisiin – mutta se on myös hallitustoiminnan juju. Kaikkeen ei voi antaa sataa prosenttia itsestään ja tietynlainen priorisointi mahdollistaa panostamisen tärkeimpiin asioihin.
Itse kokouksessa käydään usein kohta kohdalta läpi esityslista, todetaan saadut selvitykset ja käydyt keskustelut edelliseltä päivältä, sekä äänestetään tärkeimmistä aiheista. Kuitenkin pääasiallinen kokous on aina lyhyempi kuin valmistelutyö ennen itse kokousta.
Tällä avauksella toteutan myös SOOL näkyväksi -projektin tavoitteita, ja avaan liiton konkreettista toimintaa jäsenistölle. Kannustan ihmisiä osallisuuteen ja innokkuuteen järjestötoiminnassa yleisesti, sekä erityisesti SOOLissa! Olkaa kiinnostuneita, kysykää meiltä ja muilta SOOLin hahmoilta ja tietenkin: hakekaa hallitukseen kevään liittokokouksessa!
Kirjoittaja on SOOLin hallituksen jäsen kaudella 2019–2020, musiikkikasvatuksen ja englannin opiskelija Jyväskylän yliopistosta, sekä omasta mielestään hauska tyyppi.
