ESSI RUTANEN & JENNA NIEMI
Opeopiskelija 1/19

Positiivisen pedagogiikan pisteellä sai kuvauttaa itsensä roolivaatteita hyödyntäen. Niin teki myös Jenna Niemi, toinen tämän jutun kirjoittajista. (Kuva: Mariia Makkonen)

Osana vuoden 2019 SuomiAreenaa järjestetyssä PopUp-koulussa kävijöillä oli mahdollisuus tutustua nykykouluun osallistumalla yli 30 opetustuokioon kaikilta koulutusasteilta. SOOLin ja Lastentarhanopettajaliiton järjestämällä positiivisen pedagogiikan pisteellä kaiveltiin omia vahvuuksia. Luonteenvahvuuskorttien ja varhaiskasvatuksen opettajien opastuksella jokainen sai pohtia omia vahvuuksiaan sekä halutessaan kuvauttaa itsensä roolivaatteita hyödyntäen. Pisteen tavoitteena oli tuoda osaaminen näkyväksi sekä tarjota työkaluja positiivisen pedagogiikan toteuttamiseen varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

Toteuttaakseen positiivista pedagogiikkaa opettajan ei tarvitse olla yltiöpositiivinen ja yhtä hymyä koko ajan. Positiivisen pedagogiikan ydin on lapsen olemassa olevien myönteisten luonteenpiirteiden vahvistaminen – keskitytään siihen, että jokaisessa meissä on ominaisuuksia, jotka ansaitsevat tulla löydetyksi ja vahvistetuiksi! Luonteenvahvuuksien hyödyntämisen lisäksi positiivinen pedagogiikka on tunnekasvatusta ja sosiaalisten taitojen tukemista – toiminnan lähtökohtana on sensitiivinen vuorovaikutus lapsen kanssa, joka tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, minäkuvaa ja itsetuntoa. Minä osaan, uskallan ja opin!

Positiivinen pedagogiikka on sisäänrakennettu osa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria ja pedagogiikkaa. Ytimessä on varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määritelty arvopohja lapsuuden itseisarvosta ja ihmisenä kasvamisesta sekä käsitys lapsesta aktiivisena oppijana, joka oppii vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on lapsen oma osaaminen ja mielenkiinnon kohteet, onnistumisen kokemukset ja ilo omasta oppimisesta. Positiivinen pedagogiikka tarjoaa siis suoraan työkaluja Vasun mukaiseen pedagogiikkaan!

Positiivisen pedagogiikan pisteessämme esittelimme myös tämän hetken ajankohtaisinta kirjallisuutta. Kirjallisuuskatsauksessa tuotiin esille ammatti- ja lastenkirjallisuuden lisäksi myös opettajan omaan hyvinvoinnin tukemiseen liittyvää kirjallisuutta. Kun aikuiset voivat hyvin, mahdollistuu sensitiivinen vuorovaikutus, oppimista tukeva oppimisympäristön luominen sekä aito läsnäolö. Hyvässä työyhteisössä positiivinen pedagogiikka ulottuu osaksi koko toimintakulttuuria ja aikuisten välistä vuorovaikutusta.

MATERIAALIA

Mightifier-sovellus kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisyyn luonteenvahvuuksien avulla: www.mightifier.com

Lastenkirjallisuutta tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiseen:

• Katri Kirkkopelto: Piki
• Tiina Haapsalo, Katri Kirkkopelto & Laura Repo: Mun ja sun juttu
• Tiina Haapsalo & Katri Kirkkopelto: Molli, Mullin Mallin Molli ja Molli – hyvällä mielellä vai pahalla päällä

Eliisa Leskisenoja: Positiivisen pedagogiikan työkalupakki ja Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa

Maaret Kallio: Lujasti lempeä ja Inhimillisiä kohtaamisia

Lotta Uusitalo-Malmivaara & Kaisa Vuorinen: Huomaa hyvä! -materiaali