PAULA SAARINEN
Soolibooli 3/17

Eduskuntavaalien jälkeiset vuodet ovat kuitenkin muuttaneet pelot todellisuudeksi. Kasvatus- ja koulutuspolkua aina varhaiskasvatuksesta yliopistojen tutkimukseen on nakerrettu huonojen päätösten myötä systemaattisesti hallituksen toimesta. Nämä päätökset vaarantavat koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen ja tästä väistämättä koituvien ongelmien maksajiksi joutuvat sekä nykyiset että tulevat sukupolvet. Kipeimmin nämä leikkaukset tulevat koskettamaan niitä, jotka ovat heikommassa sosioekonomisessa asemassa.

Kuten SOOL lausui liittokokouksessaan, johtaa nykyisen politiikan mukainen jatkuva opiskelijoiden aseman ja toimeentulon heikentäminen vääjäämättä koulutusmahdollisuuksien kaventumiseen. Yhteiskunnan vahvuuden on sanottu voitavan määritellä sillä, miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia kansalaisiaan. Kuinka vahva on yhteiskuntamme edeltävän määritelmän valossa?

Opettajankoulutuksen tulevaisuus

Suomalainen opettajankoulutus on kansainvälisesti arvostettua ja erittäin korkeatasoista. Suomalaisesta opettajankoulutuksesta on muodostunut tunnettu brändi, josta toivotaan Suomen koulutusvientiä vauhdittavaa vetonaulaa tulevaisuudessa. Laadukkaaseen opettajankoulutukseen on kuitenkin muodostunut muutamia sitä vaurioittavia säröjä, joiden korjaamiseen ei kerros pikaliimaa auta.

Korkeakoulujen rahoituksen väheneminen ja siitä johtuvat toimenpiteet ovat alkaneet konkretisoitua opiskelijoille yhä selvemmin ja opiskelijat ovat huolissaan siitä, miten työelämässä välttämättömien taitojen oppimiselle käy jatkossa. Opiskelijat tuntevat suoritusorientoitumista painottavan kuiskutuksen korvissaan ja paineet valmistua nopeasti eivät anna optimaalisinta tilaa alkaa rakentaa opettajaidentiteettiä. Voiko opettajuutta rakentaa massaluentojen varaan?

Massaluennoilla massaopettajia

Maailman parhaaksi tituleerattua opettajankoulutusta ei voi toteuttaa laadukkaasti leikkaamalla kontaktiopetuksesta ja lisäämällä sen tilalle etäopetusta, massaluentoja sekä kirjatenttejä. Kirjoista ei opita oppilaiden kohtaamista ja massaluentojen tuotteena on pahimmillaan massaopettaja, jonka opettajan työssä välttämättömät itsereflektiotaidot jättävät paljon toivomisen varaa. Taitoaineiden käytännön opetuksen sijaan kirjoitetaan essee aiheesta pianolla säestäminen. Opettajan soittaessa pianolla kömpelösti suvivirttä, voidaan todeta, että kyllä kannatti säästää! Miten kontaktiopetuksesta voidaan leikata ja samalla väittää, että se ei ole leikkaus tulevien opettajien osaamisesta?

Opettajankouluttajat, opettajaksi opiskelevat ja tulospaineiden kirous

Korkeakoulujen rahoituksen väheneminen on kiristänyt opettajankoulutuksen henkilöstöresurssit äärimmilleen. Opettajankouluttajat ovat joutuneet tilanteeseen, jossa laadukas opetus uhkaa muuttua arjessa selviytymiseksi. Ylhäältä päin tulevat tulospaineet saavat kokeneimmankin opettajankouluttajan pohtimaan yhä kasvavien tenttipinojen varjossa sitä, onko lopulta niin vaarallista päästää opiskelija tentistä läpi puutteellisin taidoin.

Opettajaksi opiskeleva taas elää opintotukikuukausien ja opintorahan vähenemisen ristipaineessa. Opintoja tulee suorittaa entistä nopeammin ja tehokkaammin, mutta toimeentuloa kokopäiväiselle opiskelulle ei myönnetä. Jos opiskelija ei halua valmistumislahjakseen viisinumeroista lainasummaa, on hänen väistämättäkin tehtävä opintojen ohella töitä. Tenttiin marssitaan tulos ja ulos -asenteella, oksentaen tenttipaperille opintotukien lakkaamisen pelon värittämää tekstiä. Tentin tuloksia opiskelija odottaa kärsivällisesti kolme kuukautta, koska hallintohenkilökuntaa ei ole riittävästi.

Voidaan perustellusti kysyä, koska katkeaa näiden paineiden alla opettajankouluttajan ja opettajaksi opiskelevan Marimekon paitaan verhottu selkä?

Opettajankoulutus Oy

Suomalaisen korkeakoulutuksen tärkeimmät tehtävät ovat tieteellisen ja taiteellisen sivistyksen sekä vapaan tutkimuksen edistäminen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat paperilla hallinnoiltaan autonomisia, mutta todellisuudessa opetus- ja kulttuuriministeriön talutushihna on kiristynyt entisestään ja rahoituksen jatkuvasti pienennyttyä mahdollisuudet todellisiin autonomisiin päätöksiin ovat kaventuneet samassa suhteessa. Raha-automaattia ei uskalleta potkia tai se lakkaa toimimasta.

Korkeakouluista on vaarassa tulla yrityksiä, jotka liukuhihnalta tuottavat ulos massaluentojen tuotteita. Citius, altius, fortius – nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin! Uusliberalistisesti värittyneessä yritysajattelussa tieteellä, taiteella ja demokratialla on hintalappu. Tervetuloa Opettajankoulutus Oy:n kvartaalipalaveriin!