SUSANNA JOKIMIES
Opeopiskelija 2/19

Perusteet palkoille löytyvät sopimuksista

Opetusalalla palkat perustuvat virka- ja työehtosopimuksiin. Työehtosopimus (usein lyhennettynä TES) on Suomessa työntekijäpuolen ja työnantajapuolen välinen sopimus. Sopimuksessa on määritelty kyseisen toimialan vähimmäispalkoista, työajoista, lomista ja muista eduista.

Työehtosopimukset sovitaan määräajaksi ja niissä sovitut palkat ja muut edut ovat vähimmäisehtoja, joita ei saa alittaa. Käytännössä siis esimerkiksi kunnassa työskentelevän opettajan työsopimuksessa ei voida sopia opettajan kannalta huonoimmista työehdoista, kuin mitä kyseinen työehtosopimus työntekijälle lupaa.

Tausta työehtosopimukselle löytyy lainsäädännöstä. Esimerkiksi työsopimuslaki, jota pidetään työelämän peruslakina, säätelee muun muassa työehtosopimusten tekemistä, työsuhteen vähimmäisehtoja sekä työnantajan ja työntekijän velvoitteita.

Kuva: OAJ

Miten opettajan palkka muodostuu?

Opetusalalla työskentelevien palkka muodostuu monesta eri osasta. Käytännössä opettajan palkan voi jakaa kahteen osaan: 1) tehtävään sidottu palkka ja 2) työkokemukseen perustuvat lisät. Lisäksi palkkaan voi myös sisältyä muista tehtävistä maksettavia erillisiä korvauksia.

Opetusalalla palkka rakentuu kuitenkin hieman eri tavalla riippuen tehtävästä ja työpaikasta. Taustalla ovat eri virka- ja työehtosopimukset. Oheiseen taulukkoon on koottu eri alojen opettajien eri työpaikoilla noudatettavat työehtosopimukset.

Miten työehtosopimukset syntyvät?

Virka- ja työehtosopimukset syntyvät neuvottelujen tuloksena. Neuvottelut käydään työnantajien ja työtekijöiden edustajien välillä. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ edustaa neuvotteluissa opetus-, kasvatus- ja koulutusalan työntekijöitä.

Opetusalan virka- ja työehtosopimukset solmitaan määräajaksi. Nykyiset opetusalan työehtosopimukset päättyvät maaliskuun 2020 lopussa. Kun nykyisten sopimusten päättymispäivä koittaa, alkavat neuvottelut uusista sopimuksista.

On selvää, että neuvotteluissa molemmilla osapuolilla on aina omat tavoitteensa ja vahvat näkökulmat sopimuksen suhteen. Tällöin neuvottelut voivat olla vaikeita ja kestää kauan. Mikäli neuvottelut eivät onnistu ja uutta sopimusta ei saada aikaiseksi, voi siitä seurata painostuskeinoina erilaisia työtaisteluita, kuten ylityökieltoja tai lakkoja. Painostuskeinojen tavoitteena voi olla esimerkiksi korkeammat palkankorotukset.

Miten neuvottelun tavoitteet syntyvät?

Sopimusneuvottelujen tavoitteet eivät ole hetkessä ideoituja päähänpistoja. Sekä työnantajien että työntekijöiden puolella tavoitteita suunnitellaan ja valmistellaan pitkän aikaa. Myöskään tavoitteiden saavuttaminen ei ole yksinkertaista ja suurten tavoitteiden läpi saaminen voi kestää useita vuosia.

”Ei ole sattumaa, että opettajat
saavat sairausajalta palkkaa
tai voivat jäädä kotiin
hoitamaan sairasta lasta.”

Työelämään siirryttyään jokainen voi valita liittyykö ammattijärjestön jäseneksi vai ei. Moni haluaa olla jäsen, koska oma ammattijärjestö istuu oman alan neuvottelupöydissä työntekijöiden edustajana ja jäsenenä pääsee vaikuttamaan myös neuvottelutavoitteisiin. Tänä syksynä OAJ on järjestänyt eri paikkakunnilla yli 20 iltatilaisuutta, joissa jäsenistö on päässyt kertomaan näkökulmiaan siihen, millaisia muutoksia he kaipaavat virka- ja työehtosopimuksiin.

Miten tämä kaikki liittyy opeopiskelijoihin?

Virka- ja työehtosopimuksissa määritellään erittäin monia opettajien palkkaan ja työehtoihin liittyviä asioita. Kun opeopiskelijana valmistut ja siirryt opetusalan tehtäviin, on tärkeä tietää minkä perusteella sinun palkkasi ja vapaasi muodostuvat. Tällöin tunnet paremmin oikeutesi ja voit perehtyä sinulle sovittujen palkkojen ja etuuksien taustoihin tarkemmin.

Jos teet sijaisuuksia opintojen ohella ja sinulla on epäselvyyksiä palkastasi, löydät SOOLin ja OAJ:n nettisivuilta paljon lisää tietoa asiasta. Voit myös kysyä oikeuksistasi tarkemmin työpaikkasi luottamusmieheltä tai OAJ:n asiantuntijoilta. SOOLin jäsenet ovat opiskeluaikanaan oikeutettuja OAJ:n palkka-asiantuntijoiden ja luottamusmiesten neuvonta- ja edunvalvontapalveluihin opetus- ja kasvatusalan sijaisuuksia tehdessään. Pidä siis kiinni oikeuksistasi!

OAJ:n saavutuksia ja tavoitteita

Ammattijärjestö OAJ:n opettajien hyväksi tekemän työn yksi tärkein saavutus on opetusalan omat virka- ja työehtosopimukset, joiden piirissä suurin osa opettajista on. Muita tärkeitä OAJ:n neuvottelutuloksia ovat muun muassa palkallinen kesäkeskeytys (joka vastaa muiden alojen kesälomaa) ja muut palkalliset koulutyön keskeytysajat.

Ei ole myöskään sattumaa, että opettajat saavat sairausajalta palkkaa tai voivat jäädä kotiin hoitamaan sairasta alle 10-vuotiasta lasta palkallisena. Ammattijärjestöjen tekemän yhteistyön suuria saavutuksia ovat myös muun muassa vuosilomat ja lomarahat, äitiys- ja vanhempainvapaat sekä vuorotteluvapaa.

OAJ:n ensi kevään neuvottelujen tavoitteet ovat nyt valmisteilla ja tarkat tavoitteet täsmentyvät joulukuussa. Kaikkia tavoitteita ei kerrota julkisuuteen, sillä se kuuluu neuvottelutaktiikkaan.

Kaksi OAJ:n selkää tavoitetta on kuitenkin jo julki: kilpailukyky- eli kiky-sopimuksessa vuosittaiseen työaikaan lisätyt 24 työtuntia pitäisi poistaa ja varhaiskasvatuksen opettajat tulisi siirtää yleisestä kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta opetusalan omaan sopimukseen.

Lisäksi OAJ:n tavoitteena on jo pidemmän aikaa ollut niin sanottu palkkaohjelma. Sen tavoitteena on aikataulutettu suunnitelma, jolla nostetaan jokaisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen alkupalkka vähintään 3 000 euroon kuukaudessa.

Kaikilla tavoitteilla on kuitenkin aina hintansa ja opettajien kohdalla kyse on melko suuresta joukosta ja suurista rahasummista. Kevään neuvotteluista ei siten tule helpot. Tilannetta voit seurata Opettaja-lehdestä sekä OAJ:n sosiaalisesta mediasta.