Koulutusvaalit – kevään tärkein juttu
Kunnissa päätetään suurista koulutus- ja sivistyspalveluiden linjoista sekä rahankäytöstä, mikä tekee kuntavaaleista opeopiskelijoille erityisen merkittävän paikan vaikuttaa. Kolme opettajataustaista konkariehdokasta esittäytyy tässä jutussa ja kertoo, kuinka he ovat päätyneet kunta- ja tai aluepolitiikkaan vaikuttamaan. Ehdokkaat paljastavat myös mitkä aiheet nousevat heistä erityisen merkittäviksi näissä vaaleissa.
LILLI MATVEINEN
Opeopiskelija 1/25
Kuntavaalimainoksia Tampereella keväällä 2021. Kuva: Wikimedia Commons.
Tähän juttuun pyydettiin haastatteluja useammasta puolueesta, joista kolmesta saatiin vastaukset.
Pitkän linjan vaikuttaja
Hilkka Ahde on SDP:n eli sosiaalidemokraattien pitkän linjan vaikuttaja, varakansanedustaja sekä kaupunginvaltuutettu Helsingissä. Ahde oli ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa Valkeakoskella jo vuonna 1976 ja kuntavaikuttaminen on jatkunut Oulun kautta Vantaalle sekä lopulta Helsinkiin.
Ahteen tausta on lastentarhanopettajana sekä päiväkodinjohtajana, mikä näkyy vahvasti hänen poliittisissa näkemyksissään.
Pitkän poliittisen uran lähtökohtana on ollut kiinnostus yhteiskunnallisia asioita ja kunnan kehittämistä kohtaan sekä paremman maailman luomisen eetos. Tärkeinä kuntapoliittisina kysymyksinä Ahde on pitänyt muun muassa varhaiskasvatuslain kelpoisuusehdoista kiinni pitämistä, pedagogisen koulutuksen saaneiden työntekijöiden arvostusta sekä koulutettujen ammattilaisten saamista kentälle.
Koska Ahteen tausta on laaja, nousee kuntapolitiikan ydinaiheiksi lukusia teemoja. Näitä ovat edellisten lisäksi esimerkiksi opettajien palkkatasosta huolehtiminen, kaupungin rakennustuotantoon satsaaminen, opettajan ammatin houkuttelevuuden tukeminen sekä kunnollinen perehdytys nuorille opettajille.
Huolia nousee myös esille liittyen hallinnollisen työn liialliseen määrään ja turvattomiin työtiloihin. Ongelmien ollessa laajat, ei neljä vuotta kaupunginvaltuustossa riitä koulutukseen intohimoisesti suhtautuvalle Ahteelle.
Ainejärjestöaktiivi
Jouni Ovaska on keskustan tamperelainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu. Hän on entinen Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelija ja ollut aikanaan muun muassa luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjestön OKA ry:n varapuheenjohtaja ja SOOL-vastaava. Opintojen jälkeen hän on työskennellyt Tampereen yliopiston normaalikoulussa luokanlehtorina.
Ovaskaa kiinnosti ensi kertaa kunnanvaltuustoon pyrkiessään erityisesti koulukysymykset. Julkisuudessa esillä ollut keskustelu esimerkiksi koulujen lakkauttamisesta vei tilaa hänen mielestään merkityksellisemmiltä kysymyksiltä, kuten oppimiselta, tai taito- ja taideaineiden opetustiloihin ja niiden puutteisiin liittyvältä keskustelulta. Keskustelu sivistyspuolen asioista on ollut Ovaskan mielestä liian hallinnollista ja kaukana päiväkotien ja koulujen arjesta.
Kunta- ja aluevaaleissa Ovaska kertoo olevansa ehdolla, koka haluaa olla viemässä eteenpäin kaupunkia, joka panostaa lapsiin ja nuoriin. Moni suomalainen haluaa muuttaa Tampereelle, ja Tampereen on tarjottava kasvavalle asukasmäärälle laadukasta varhaiskasvatusta ja koulutusta.
Ovaskan mukaan esimerkiksi ryhmäkokojen ei saa antaa kasvaa, ja tukea on saatava lähellä kotia. Tavoitteena on liittää Tampere ajatukseen turvallisen ympäristön mallikaupungista.
Matematiikan opettaja
Venla Kalmi on heinolalainen kaupunginhallituksen jäsen sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen varavaltuutettu kokoomuksen listoilta. Politiikan pariin Kalmi päätyi ensin oppilaskunnan ja nuorisovaltuuston kautta ja vaikuttaa nyt kokoomusnuorten ja kokoomuksen puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi. Kunnallispolitiikkaan Kalmi ponnahti jo 19-vuotiaana, kun hänet valittiin vuonna 2017 Heinolan kaupunginvaltuustoon.
Opettajana Kalmi toimii virassa Lahden Nastolassa, jonne hän on päätynyt, kun valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan matematiikka. Opetuksen ja kasvatuksen teemat ovat kantaneet läpi hänen 15 vuoden vaikuttamisuransa.
Kalmille ehdokkaana olemisen takana on ajatus siitä, että yhteiskuntamme ei monista hyvistä asioista huolimatta ole vielä valmis. Yhteiskunnan tulisi pysyä muutoksen mukana, kun maailma muuttuu. Kalmi kertoo pyrkivänsä antamaan erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia päätöksentekoon sekä olemaan lähestyttävä ehdokas ja päätöksentekijä, joka kuuntelee aidosti ihmisten tarpeita ja huolia.
Koulutus, talous, työelämä
Kuntavaaleissa puhuttavat monet teemat, sillä päätöksenteon kohteena olevia osa-alueita on runsaasti. Ehdokkaat ovat valinneet näistä heitä eniten koskettavat, jotka tulisi nostaa ehdottomasti esille näissä vaaleissa.
Ovaska nostaa keskeisimmiksi teemoiksi kuntavaaleissa koulutuksen, kestävän talouden sekä viihtyisän asuinympäristön. Kaupungin talouden on oltava hänen mukaansa tasapainossa, jotta kotikaupunkiin voisi panostaa ja kehittää sitä edelleen. Myös Tampereen rikkaus, lähiluonto, mahdollistaa helposti kotiovelta metsäpolulle tai puistoon lähtemisen.
”Kelpoisuuksista
on pidettävä kiinni.”
Kalmille keskeisimmät kolme teemaa ovat opetus ja kasvatus, kuntien elinvoima sekä Ovaskan tapaan kuntatalouden tasapaino. Käytännössä nämä tarkoittavat, että kuntien tulee panostaa laadukkaaseen opetukseen sekä varhaiseen tukeen sekä myös edistää kestävää taloudenpitoa kuntaa kehitetttäessä. Huolellinen taloudenpito mahdollistaa Kalmin mukaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja laadukkaat palvelut.
Ahteen kuntavaalien kärkiteemoihin kuuluu laadukas varhaiskasvatus, minkä taustalla ovat kelpoiset työntekijät sekä koko henkilökunnan yhteistyö. Toinen vaaliteema on ikäihmisten arvokas ja inhimillinen vanhuus. Teeman taustalla on Ahteen omakohtaiset kokemukset oman äitinsä omaishoitajana ja toisaalta ymmärrys siitä, kuinka omaishoitajat ovat arvokas resurssi kunnille.
Kolmas Ahteen kuntavaaliteema on hyvä työelämä, sillä jokaista tulisi kohdella työelämässä hyvin ja esimerkiksi työpaikkakiusaamiselle tulisi olla nollatoleranssi. Maininnan arvoisena nostona esiin nousee myös kulttuuri kaupungin elinehtona.
SOOLin tavoitteet tarkastelussa
SOOL on laatinut omat kunta- ja aluevaalitavoitteensa, joissa nousee esille neljä kärkiteemaa:
- Opettajien hyvinvoinnin takaaminen kunnissa
- Laadukkaat resurssit oppilaille ja opettajille kunnissa
- Oppilaiden osallisuus ja yhdenvertaisuus kunnissa
- Hyvinvoiva kouluyhteisö hyvinvointialueilla
Haastattelemamme ehdokkaat kokevat SOOLin teemat tärkeiksi ja ovat poimineet kukin tavoitteista itsellensä läheisimmän.
Kalmi pitää oppilas- ja opiskelijahuollon säilyttämistä kouluilla erityisen merkityksellisenä. Peruskoulun tasolla näiden palveluiden on oltava helposti ja nopeasti saatavilla, sillä oppilashuolto on hänen mukaansa avain oppilaiden hyvinvointiin ja oppimisen edistämiseen.
Opettajien kelpoisuudet ovat Ahteelle yksi tärkeimmistä teemoista. Tähän liittyy hänen mukaansa vahvasti myös resurssikysymys, sillä kelpoisten opettajien palkkaaminen vaatii resursseja. Etenkin varhaiskasvatuksen osalta kelpoisuuksista on pidettävä kiinni ja alan houkuttelevuutta nostettava työskentelyolosuhteiden ja hyvän työnantajan avuin. Tämä vaatii päättäjiltä valveutuneisuutta.
Ovaska pitää oppilaille ja opettajille laadukkaiden resurssien takaamista tärkeimpänä teemana SOOLin tavoitteissa. Hän mainitsee kuinka nykyinen hallitus on kurittanut koulutusalaa leikkauksilla, joilla on karsittu muun muassa täydennyskoulutusta. Paine siirtyy leikkausten mukana kuntiin.
Ovaska tähdentää, että kunnallispäättäjien on haettava ratkaisuja, joilla opettajien hyvinvoinnista, osaamisesta ja jaksamisesta huolehdittaisiin.
Miten resurssit pitäisi kohdentaa?
Kuntien resurssit ovat rajalliset, minkä vuoksi kuntien päättäjät ovat tärkeässä roolissa valitessaan kohteita rahankäytölle. Ehdokkaat pitävät tärkeänä, että resursseja kohdennetaan koulutus- ja sivistyssektorille.
Ahde nostaa turvalliset, tarpeeksi pienet opetusryhmät varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa merkittävimmäksi resurssien käyttökohteeksi. Koulupolulla kelpoisista erityisopettajista ei tulisi myöskään nipistää, sillä erityistä tukea antavat vain kelpoiset erityisopettajat. Myös laadukkaat opetusvälineet vaativat etenkin Helsingissä panostuksia.
”Ryhmäkokojen
ei saa antaa kasvaa.”
Samankaltainen ajatus rajallisten resurssien kohdennuksesta on myös Ovaskalla. Suurin hyöty resursseista on nimittäin hänen mielestään ryhmäkokojen pitämisessä kohtuullisina. Luokissa tulisi olla myös tarpeeksi koulunkäynninohjaajia, jotta oppilaiden tuki olisi taattu.
Kalmi korostaa erityisesti varhaista tukea, opetuksen laatua sekä opettajien hyvinvointia, mitä tulee resurssien kohdentamiseen. Takana on ajatus ennaltaehkäisevien palveluiden voimasta vähentää ongelmia ja säästää pitkällä aikavälillä. Lisäksi Kalmin mukaan laadukas opetus tukee oppimistuloksia ja hyvinvoivat opettajat jaksavat suunnitella oppitunteja innostavasti ja kohdata oppilaat yksilöllisesti.
Päätökset näkyvät jokaisen arjessa
Näissä vaaleissa on kyse jokaisen arkeen vaikuttavista tekijöistä harrastus-, liikenne-, ja rakennuspuolelta opetukseen, työelämään, terveyteen ja hoitoon. Kunta- ja aluepäätökset koskettavat meitä joka päivä, minkä vuoksi ehdokkaat innostavat jokaista äänestämään.
Ovaska korostaa erityisesti kuntavaalien merkitystä jokapäiväisessä elämässä. Oli sitten kyse varhaiskasvatuksesta, kouluista, liikenteestä, liikuntatiloista, teattereista tai vaikka lähipuistoista, päättää valtuusto niistä koskevista asioista. Tamperelainen ehdokas haluaa kaupunkinsa olevan kaunis, viihtyisä ja turvallinen kotikaupunki kaikille sen asukkaille – unohtamatta sen roolia sopivan kokoisena sauna-, siipi-, teatteri ja jääkiekkopääkaupunkina.
Myös Kalmi pitää kunta- ja aluevaalien erityisenä piirteenä niiden läheisyyttä ihmisille harrastuspaikkojen, luontoreittien ja esimerkiksi verotuksenkin kautta. Toisaalta hyvinvointialueuudistuksen myötä kuntien painopiste on entistä enemmän opetuksessa ja kasvatuksessa. Näiden palveluiden laatu, saavutettavuus ja pitkäjänteisyys ovat kaikkien etu. Ne heijastuvat muun muassa työllisyyteen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja kuntien elinvoimaan.
Ahde kiteyttää, miten hyvin tavalliset asiat koskettavat ja kiinnostavat nuoria, vaikka tuntuisi, ettei äänestäminen niinkään. Kukaan ei pääse kuntapolitiikkaa karkuun, sillä tehdyt päätökset koskevat jokaista kuntalaista. Hän korostaa, miten ei ole yhdentekevää, keitä kunnanvaltuustoon valitaan – siellä tulisi olla päättäjinä henkilöitä, joita asiat oikeasti kiinnostavat ja jotka haluavat toimia kuntalaisten edun mukaisesti. Empatiakyky erilaisia kuntalaisia kohtaan, vauvasta vaariin saakka, tukisi tätä tavoitetta erityisen hyvin.
Ennakkoäänestyksen alkamiseen on vielä kuusi viikkoa, ja aikaa tutustua päättäjiin, alue- ja kunnanvaltuustoissa päätettäviin asioihin sekä vaaleihin on vielä runsaasti. Valitse ehdokkaasi ja äänestä!
Kunta- ja aluevaalit pidetään samanaikaisesti 13. huhtikuuta
Äänestäminen etenkin kuntavaaleissa vaikuttaa konkreettisesti opeopiskelijoiden tulevaan työelämään, minkä vuoksi näissä vaaleissa ääntään ei kannata jättää käyttämättä.
Kunnanvaltuustoihin valitaan edustajia neljäksi vuodeksi yhteensä 308:aan Manner-Suomen ja Ahvenanmaan kuntaan. Kunnissa päätetään suurista koulutus- ja sivistyspalveluiden linjoista sekä rahankäytöstä, mikä tekee kuntavaaleista opeopiskelijoille erityisen merkittävän paikan vaikuttaa.
Aluevaaleissa taas aluevaltuustot vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalveluihin, kuten muun muassa kouluterveydenhuoltoon, pelastustoimeen sekä mielenterveyspalveluihin. Poikkeuksena Helsingissä ei äänestetä aluevaaleissa, sillä Helsinki ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Helsingin kaupunginvaltuusto hoitaa samoja tehtäviä kuin aluevaltuustot muualla Suomessa.
- Ennakkoäänestys 2.–8.4.2025
- Vaalipäivä 13.4.2025
Lue myös:
SOOLin kunta- ja aluevaalitavoitteet 2025: Laadukas opetus – hyvinvoiva tulevaisuus
Opeopiskelijan printtilehti on hiilineutraali painotuote. Sataprosenttisesti hiilineutraali painotuote saadaan, kun päästöjä vähennetään tuotannon jokaisessa vaiheessa. Jäljelle jäävät päästöt on kompensoitu Verified Carbon Standard (VCS) -sertifioidun ilmastoprojektin kautta täysimääräisesti. Kokonaisuutta valvoo puolueeton kolmas osapuoli.
