JULIA PETÄJÄ
Soolibooli 1/14 pääkirjoitus

Joulukuussa tuiversi Pisa-hurrikaani, joka nosti suomalaisen koulutusjärjestelmän julkiseen keskusteluun. Hetken mielessäni ehdin jo toivoa, että Pisa-järkytys aloittaisi aikakauden, jolloin koko kansaa koskettavasta aiheesta keskusteltaisiin syvällisesti, järkevästi perustellen sekä ajan kanssa. Opetusministeri peräänkuulutti tulosten kriittistä analyysiä sekä johtopäätösten ajamaa uudistunutta järjestelmää ja pedagogiikkaa. Hän korosti, että opettajankoulutus on avainasemassa muutosten jalkauttamisessa. Joulupyhät rauhoitti kärkkäimmätkin kielet ja asia jäi hautumaan. Skeptinen sanoisi lyhytaikaista raivauspuhetta mediatempuksi, optimisti näkee poliittisen koneiston vihdoin heränneen opettajankoulutuksen kehittämiseen.

SOOL ja OAJ eivät ole missään vaiheessa olemassaoloaan lakanneet puhumasta opettajankoulutuksen kehittämisestä. Tavoitteet opettajankoulutukselle -ohjelma on kantava voima SOOLin pyrkimyksessä kehittää opettajankoulutusta. Koko jäsenistön voimin olemmekin saaneet vietyä koulutusta eteenpäin aina valtakunnalliselta tasolta paikalliselle. Ongelma kuitenkin on, että opetus- ja kasvatusjärjestelmän suurista linjoista ja tavoitteista puhuminen valtakunnan foorumilla on jäänyt vähäiseksi. Rahoitus opettajankoulutuksen laajamittaiseen kehittämiseen on uupunut. Sen sijaan valtion rahoitus yliopistoille sekä ammattikorkeakouluille on tiukentunut ja paljon kontaktiopetusta vaativasta opettajankoulutuksesta on karsittu entisestään.

Eri opettajankoulutusyksiköt ovat suhteellisen autonomisia ja keskittyneet kehittämään omaa profiiliaan, mikä on edesauttanut suomalaisen opettajankoulutuksen menestystä. Toisaalla hyviä tuloksia on saatu monikulttuurisuuskasvatuksessa, toisaalla tieto- ja viestintäteknologiassa ja niin edelleen. Vahvuuksia on erilaisia opetushenkilöstöstä ja paikkakunnasta riippuen, ja hyvä niin. Entäpä jos hyvät käytänteet saataisiin levitettyä ja keskustelua opettajankoulutuksen arvoista sekä tavoitteista käytäisiin laajalla asiantuntijafoorumilla? Yksi konkreettinen keino kehittää opettajankoulutuksen edistyksellisyyttä ja laadukkuutta on perustaa valtiotason neuvottelukunta, jossa olisi edustettuna opettajaopiskelijat, opettajat, opettajankoulutuksen järjestäjät ja poliittiset päättäjät. Tällä tavoin voimme aktiivisesti tehdä tulevaisuutta eikä vain mukautua takautuvasti muutoksiin.

Vuosi 2014 on kasvatuksellisen suunnistuksen kulta-aikaa. Varhaiskasvatuslakia, esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmia sekä lukion tuntijakoa ja tavoitteita uudistetaan. Ovatko erilliset uudistukset osa suurempaa koulutuspoliittista visiota? Ovatko uudistukset linjassa keskenään vaikka erilliset työryhmät valmistelevat niitä? Ja onko rohkeaa visiointia tulevaisuudesta tehty tarpeeksi? OAJ on ottanut tehtäväkseen tulevaisuuden koulutuksen kartoittamisen, kun valtiovalta ei ole ottanut sille kuuluvaa asiaa kontolleen. Educa-messujen yhteydessä 24.1. OAJ:n puheenjohtaja julkistaa Suomi osaamisen kärjessä 2030 -tulevaisuustyön tulokset, joita myös SOOL on ollut rakentamassa.

Tammikuun koulutuspoliittisten norsunaskeleiden jälkeen mielen valtaa jo Talvipäivien norsupalloturnauksen odotus. Vuoden kohokohta, Talvipäivät Joensuussa ei jätä ketään kylmäksi. Nähdään viimeistään siellä!