SANNA ÅMAN & KALLE LIUSKI
Soolibooli 5/16

NLS Studerandeforum 2016: "We are the ones who will educate and form the future of major capital – the children and youth. The policymakers and instances effecting education should listen to us when making changes in the educational system."

Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna SOOLin hallituksen viisihenkinen delegaatio osallistui Nordiska Lärarorganisationers Samråd (NLS) Studerandeforumiin kuvankauniissa Oslossa. NLS on pohjoismaisten opettajajärjestöjen yhteistyöneuvosto, joka mahdollistaa vuotuisen Studerandeforumin kokoontumisen.

Tapaamiseen osallistui edustajia useimmista pohjoismaisten opettajaopiskelijoiden järjestöistä vaihtamaan ajatuksia opettajankoulutuksen tiimoilta.

Tänä vuonna tapaamiseen osallistuivat meidän lisäksemme toinen suomalainen liitto, Finlands Svenska Lärarstuderandes Förening FSLF, Ruotsin kaksi opettajaopiskelijajärjestöä Lärarförbundet Student ja Lärarnas Riksförbunds Studerandeförening, Tanskan Pædagogstuderendes Landssammenslutning sekä isäntämaan Pedagogstudentene.

PISA – poliittinen projekti?

Tiiviissä kaksipäiväisessä seminaarissa pääsimme tutustumaan muiden opeopiskelijajärjestöjen toimintaan ja organisaatioihin. Seminaarissa pääsimme keskustelemaan ja luomaan uusia tulevaisuuden visioita pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Viikonlopun aikana saimme kuulla luentoja niin englanniksi kuin norjaksi. Pisa-tutkimuksesta meille luennoi Oslon yliopiston professori Svein Sjøberg, joka on luonut uraa erilaisten kansainvälisten testausten parissa.

Anonyymi testaus ei hyödytä yksittäistä oppijaa,
eivätkä testin tehtävät ole motivoivia.

Pisakriittisen Sjøbergin mielestä PISA ei ole pedagoginen, vaan täysin poliittinen projekti, jolla vaikutetaan monessa maassa koulutuspolitiikan päätöselimissä. Kaikissa muissa Pohjoismaissa vaikutus on suuri, lukuun ottamatta Suomea.

Sjøbergin mielestä anonyymi testaus ei hyödytä yksittäistä oppijaa, eivätkä testin tehtävät ole motivoivia. Kiinnostus suoriutua kokeesta ei ole kovin korkealla, paitsi esimerkiksi Koreassa ja Japanissa, missä pyrkimys on aina suoriutua mahdollisimman hyvin annetuista tehtävistä.

Edellinen PISA-tulos säikäytti Norjan, Ruotsin ja Tanskan, jotka olivat keskivertomaiden joukossa. Esimerkiksi Norjassa PISA-tulosten seurauksena oppilaitosten opetussuunnitelmat menivät täysin uusiksi ja alettiin hyödyntää kansainvälisiä testauksia.

"Koulu on osa kulttuuria, ei jotain jota voi ostaa kaupasta", sanoi Sjøberg, jonka mielestä koulujärjestelmää ei voi suoraan kopioida menestyjämaista, kuten Suomesta tai Taiwanista, sillä kulttuurin vaikutus kouluun on valtaisa.

Kulttuurin takia tietty koulutusmalli ei toimi toisessa maassa samalla tavalla. Koulutusvienti on Suomessa suurta, sillä esimerkiksi arabimaiden opettajia tulee Suomeen oppimaan meidän koulutusjärjestelmästämme.

Putoaako Suomi?

Seuraavat PISA-tulokset julkaistaan 6. joulukuuta ja Suomen odotetaan putoavan muutaman sijan alaspäin. Media näyttelee isoa osaa siinä, kuinka PISA-tuloksiin tullaan reagoimaan.

Sjøbergin esimerkkien mukaan edellisten PISA-tulosten julkaisun jälkeen media uutisoi Norjassa ja Ruotsissa huonosta menestyksestä yhtä traagisesti kuin urheilun dopingkäryistä.

Suomen kärkipaikka PISA-tutkimuksissa on avannut meille mahdollisuuksia laajaan koulutusvientiin. Tulevat tulokset määrittävät hyvin pitkälle sen, kuinka suuressa mittakaavassa Suomen koulutusvienti tulee tulevaisuudessa jatkumaan.

Kiinnostaako enää ketään maa, joka tippuu mitalikolmikon ulkopuolelle?

PS. Suomi sai kunnian järjestää seuraavan NLS Studerandeforumin lokakuussa 2017.