MIRA LAURINANTTI
Opeopiskelija 4/24

MONI MEISTÄ opettajaksi opiskelevista on törmännyt osittain mieleenpainuviinkin kohtaamisiin, joissa keskusteluun on noussut kysymys opinnoista ja tulevaisuuden työstä. Jokaisella on oma kokemuksensa koulumaailmasta ja koulutuksesta, ja näkemykset koulun opetustehtävästä voivat olla hyvin vahvoja ja usein myös tunnelatautuneita.

Jokainen meistä on kuitenkin lähtökohtaisesti oppivelvollisuuden suorittanut ja jokaiselle meistä koulu on näytellyt merkittävää roolia elämänkulussa.

Koulun opetustehtävästä keskustellaan myös yhteiskunnallisella tasolla. Kun katsomme tulevaisuuteen ja tulevaisuuden tarpeisiin, opetus nähdään niin ratkaisuna kuin syypäänä. Miksi koulu ei ole opettanut jotakin taitoa, joka nähdään ehdottoman tärkeänä tämän hetken työelämässä? Miksi koulussa on kuitenkin opetettu sitä derivointia ja kirjallisuushistoriaa, jos näitä tietoja ei ole tarvinnut kertaakaan peruskoulun tai toisen asteen jälkeen?

Törmäämme jatkuvasti keskusteluun ja mielipiteisiin siitä, mitä koulussa pitäisi tosiasiassa opettaa, ja miten koulu yksinään voisi toimia ratkaisuna kaikkiin yhteiskunnan kysymyksiin.

EMME KUITENKAAN voi täysin ennustaa, mitä taitoja tulevaisuus tarvitsee. Kysymys opetussisällöistä on myöskin koko yhteiskuntaa leikkaava, ja nyt päätetyt sisällöt heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen.

Koulutamme opettajia autonomisissa korkeakouluissa, joissa opetus perustuu tutkittuun tietoon. Tämä suojaa opettajankoulutuksen kehitystä esimerkiksi poliittisilta erimielisyyksiltä ja lyhytaikaisten poliittisten tavoitteiden työntymiseltä koulutussisältöihin. Koulutuksemme kehitys on näin pitkäjänteisempää ja johdonmukaisempaa, niin kuin sen kuuluukin olla.

Valtakunnallinen Opettajankoulutusfoorumi on hyvä esimerkki pitkäjänteisestä ja tutkittuun tietoon nojaavasta kehittämistahosta. Politiikka ohjaa koulutustamme pitkälti vain rahoituksen keinoin.

OPETUSSUUNNITELMAN JA  koulun tehtävän lisäksi yhteiskuntaa puhututtaa myös opettajankoulutuksen sisällöt. Meidänkin on välillä muistutettava itseämme, että kolmen tai viiden vuoden opinnot eivät voi mitenkään sisällyttää koko työuran tietoa ja osaamista. 

Kouluun ja kasvatukseen liittyvästä keskustelusta on kuitenkin huomattavissa vankka luottamus meidän vaikutuksestamme tulevaisuuteen – toivottavasti se alkaa näkymään myös panostuksissa opettajankoulutukseen ja koko kasvatusalaan.