MAIJA RUSILA & MARJA TARVAINEN
Soolibooli 3/14

Suomessa on tuhansia nuoria, joiden toisen asteen opinnot keskeytyvät tai jotka jäävät peruskoulun jälkeen kokonaan ilman opiskelupaikkaa. Lisäksi vuosittain tuhatkunta nuorta jättää kokonaan hakematta yhteishaussa.

Yksivuotiaalla nuorisotakuulla on ollut suuret tavoitteet nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi: tavoitteena on taata kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille kolmen kuukauden sisällä töitä, koulutusta tai muita työllistymistä auttavia tukitoimia.Käytännön toteutus kuitenkin ontuu vielä. Keväällä 2014 uudistunut yhteishakujärjestelmä suosii opiskelupaikkojen täyttämisessä juuri opintonsa päättäneitä yhdeksäsluokkalaisia. Ajatus on hyvä, mutta miten käy jo valmiiksi ilman opiskelupaikkaa olevien nuorten?

Joustavuuden tarpeet

Opintoihin ja koulutusohjelmiin on pyritty saamaan joustavuutta erilaisin menetelmin. Peruskouluissa on käynnissä JOPO-hanke, jonka tavoitteena on tukea sellaisia oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta.

"Takarivissä istuva, välinpitämättömältä
ja väsyneeltä näyttävä ja kokeista
vitosia napsiva oppilas
ei välttämättä ole laiska."

Kymppiluokka ja ammattistartti sekä muut valmentavat koulutukset pyrkivät osaltaan vastaamaan peruskoulun jälkeisen koulutuksen joustavuuden tarpeisiin: peruskoulun arvosanojen korottaminen ja tarkempi paneutuminen ammatinvalintaan antavat nuorelle paremmat mahdollisuudet löytää itseä kiinnostava ala ja päästä opiskelemaan haluamaansa oppilaitokseen. Nämäkään koulutusmuodot eivät kuitenkaan palvele kaikkia: toisinaan niiden tarjoama tuki ei yksinkertaisesti riitä.

Joskus nuoren elämäntilanteessa voi olla sellaisia haasteita, että valmentavien koulutusten tarjoama toiminta ei ole ajankohtaista. Takarivissä istuva, välinpitämättömältä ja väsyneeltä näyttävä ja kokeista vitosia napsiva oppilas ei välttämättä ole laiska. Sen sijaan hänellä voi olla esimerkiksi perheväkivallan takia erittäin haasteelliset kotiolot, joiden vuoksi hän ei saa öisin nukuttua eikä täten jaksa panostaa koulunkäyntiin. Toisaalta luokan häirikön tittelin saanut nuori ei välttämättä ole tahallaan hankala ja ilkeä, vaan hän saattaa kärsiä esimerkiksi mielenterveysongelmista.

Avoin ammattiopisto -malli

Pohjois-Karjalasta liikkeelle lähtenyt Avoin ammattiopisto -malli pyrkii osaltaan kehittämään koulutusjärjestelmän joustavuutta. Tällä hetkellä Suomessa toimii ainakin neljä Avointa ammattiopistoa: Pohjois-Karjalassa, Helsingissä, Espoossa sekä Etelä-Savossa Mikkelin ja Savonlinnan toimipisteissä. Avointen ammattiopistojen toimintaan kohdistuvasta valtakunnallisesta kiinnostuksesta kielii muun muassa se, että vastaavaa toimintaa ollaan virittelemässä myös muualle Suomeen.

Kolilla järjestettiin huhtikuussa 2014 Avoimesti ammattiin – joustavasti työelämään -kutsuvierasseminaari, jonka pääteemana olivat Avointen ammattiopistojen toiminta sekä joustavat koulutusreitit. Seminaari houkutteli paikalle niin paikallisen kuin valtakunnallisenkin tason päättäjiä. Edustettuina olivat tutkijoiden ja professorien lisäksi muun muassa SAK, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Seminaarissa kävi vahvasti ilmi se, että toiminnasta on saatu runsaasti positiivisia kokemuksia ja että sille on erittäin paljon tarvetta. Toiminta ei kuitenkaan ole vielä kovin vakiintunutta, mihin toivotaan muutosta.

Avoin ammattiopisto Pohjois-Karjalan tapaan: yhdessä ryhmässä…

Pohjois-Karjalassa toimiva Avoin ammattiopisto on osa alueella toimivaa, vuonna 2010 käynnistynyttä Nuorten tuki -hanketta. Palveluun hakeudutaan yksilöllisiä ohjauspalveluita tarjoavan Ohjaamo-palvelun kautta, joka on niin ikään osa Nuorten tuki -hanketta ja toimii osittain samoissa fyysisissä tiloissa Avoimen ammattiopiston kanssa.

Haku Avoimeen ammattiopistoon tapahtuu TE-toimiston kautta, mistä johtuen opiskelijoiden on oltava 17–24-vuotiaita. Avoimessa ammattiopistossa voi opiskella ammattitaitoa täydentäviä aineita eli muun muassa englantia, matematiikkaa, ruotsia ja äidinkieltä. Peruskoulun arvosanoja voi myös korottaa edellä mainituissa aineissa. Lisäksi Avoimessa ammattiopistossa on mahdollista kokeilla itseä kiinnostavaa alaa käytännössä suorittamalla työssäoppimisjakson jossain itseä kiinnostavassa yrityksessä tai organisaatiossa.

Kaikki suoritetut opinnot hyväksiluetaan Pohjois-Karjalan alueen ammatillisissa oppilaitoksissa. Opiskelijoita tuetaan vahvasti niin opiskeluissa kuin muuhunkin elämän- ja arjenhallintaan liittyvissä asioissa. Tällaisia ovat muun muassa vuorokausirytmiin, jaksamiseen, talousasioihin, asumiseen ja virastoasiointiin liittyvät asiat. Koulupäivät koostuvat perinteisen ryhmämuotoisen opetuksen lisäksi erilaisista vierailukäynneistä sekä konkreettisesta yhdessä tekemisestä. Oppiaineiden opetukseen on integroitu muun muassa vuorovaikutustaitoja, sosiaalisia taitoja sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia kehittävää toimintaa.

… tai yksilöllisellä polulla

Pohjois-Karjalassa Avoin ammattiopisto toimii myös yksilöllisten polkujen kautta. Ohjaamon asiakkaiden on mahdollista päästä Avoimen ammattiopiston toimintaan mukaan suorittamalla esimerkiksi jokin ammatillisen tutkinnon osa jossain Pohjois-Karjalan alueen ammattiopiston toimipisteessä. Tällöin nuori suorittaa tutkinnon osan aidossa ympäristössä joko ammattiopistossa, työpajalla tai työpaikalla.

Osa nuorista on suorittanut aikaisemmin kesken jääneen tutkinnon kokonaan loppuun tätä kautta. Jotkut puolestaan ovat päässeet kokeilemaan itseä kiinnostavaa alaa, ja myönteisen kokemuksen jälkeen hakeutuneet opiskelemaan haluamalleen alalle.

Innovatiivisuutta tarvitaan

Nykyinen koulujärjestelmä ei sovellu kaikille, minkä vuoksi innovatiivisia ja ennakkoluulottomia kokeiluja koulutuksen kentällä tarvitaan varmasti tulevaisuudessakin. Toivottavaa on, että parhaat kokeilut juurrutetaan vakinaiseksi osaksi koulutuksen kenttää. Yhtenäisen peruskoulun tarkoituksena on alkujaan ollut taata jokaiselle kansalaiselle sosioekonomisesta taustasta huolimatta yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja työelämään pääsyyn. Nykyinen koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan huomioi kaikkea eikä kaikkia, minkä vuoksi kehittämistä riittää.