TOMMI MÄKI
Opeopiskelija 1/23

Kirjoittaja opiskelee kotitalous­tiedettä Helsingin yliopistossa ja on omien sanojensa mukaan jokapaikan hallopedhöylä.

Jokainen yliopistohallinnon opiskelijaedustajana toimiva saa itselleen kokemusta vaikuttamistyöstä, tutustuu yliopiston erilaisiin toimijoihin ja ammattiryhmiin sekä kehittää muun muassa yhteistyö- ja kokousteknisiä taitojaan. Monet nykyiset poliitikkomme sekä järjestö- ja yritysmaailman hallintotoimijat kertovat opiskeluaikoinaan yliopistolla hallinnon opiskelijaedustajana toimimisen olleen merkittävä kokemuksen kartuttaja nykyiseen tehtäväänsä tarvittaville tiedoille ja taidoille.

Tottakai jokainen opiskelija voi vaikuttaa yliopistoonsa vastaamalla palautekyselyihin, osallistumalla keskustelutilaisuuksiin tai ottamalla osaa keskusteluun yliopistonsa avoimissa foorumeissa, mutta hallinnon opiskelijaedustajana eli hallopedina pääsee oikeasti laittamaan kätensä saveen kehitystyössä ja täten saadut tulokset on huomattavasti helpompia hahmottaa.

Opiskelijoilla on edustajat kaikilla hallinnon tasoilla

Suomalaisissa yliopistoissa on monia eri hallinnon tasoja ja monenlaisia toimielimiä ja työryhmiä. Hallopedit toimivat kaikilla näillä tasoilla, mikä tarkoittaa opiskelijoiden olevan edustettuna niin kehitys- ja valmistelutyössä kuin myös päätöksenteossa. Tämä on tärkeää vaikuttavuuden kannalta, jotta opiskelijoille tärkeät asiat saadaan toteutumaan – ovathan opiskelijat yliopistoyhteisön ylivoimaisesti suurin ryhmä.

Kun tarkastellaan hallinnon eri tasoja, lähimpänä opiskelijaa ovat opetuksen kehittämisen työryhmät ja opinto- ja tutkinto-ohjelmien johtoryhmät. Näiden toimielinten kautta hallinnon opiskelijaedustajat voivat vaikuttaa opetussuunnitelmiin ja tutkintovaatimuksiin eli opiskeltaviin opintojaksoihin ja niistä muodostuviin tutkintoihin. 

Tässä vaikuttamisessa suurena apuna on yhteys opiskelijajärjestöihin, joiden kautta opiskelijoiden äänen tavoittaa parhaiten. Opeopiskelijoiden kohdalla myös Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL on tärkeässä asemassa, sillä tätä kautta saadaan tietoa siitä, miten muissa Suomen yliopistoissa toimitaan. 

Hallopedeille on siis tärkeää löytää luotettavat kanavat työnsä tueksi. Myös toiset hallopedit ovat arvokas tiedonlähde hallopedina työskentelevälle.

Esimerkki vaikuttamistyöstä opetussuunnitelmatyössä voi olla vaikkapa tällainen:

1. Työryhmässä mietitään, miksi yhden opintojakson suorittaminen on opiskelijoille vaikeaa.
2. Hallopedit ehdottavat ratkaisua: Voisiko opintojakson oppimistavoitteita mitata jollakin muulla tavalla, kuin monisivuisella oppimispäiväkirjalla?
3. Kyseistä opetusalaa opiskelevien opeopiskelijoiden ainejärjestön teettämä kysely kertoo samaan aikaan alkaneen harjoittelun suunnittelutyön olevan opiskelijoille raskas ja vaativan paljon kirjallisia töitä. Laaja oppimispäiväkirja jää 90 prosentilta vastanneista kesken tai tulee palautettua kiireessä, eikä siten totuudenmukaisesti kerro saavutetuista oppimistavoitteista.
4. Voisiko opintojaksolla käyttää ajastettua muutaman tunnin mittaista sähköistä esseemuotoista koetta, jossa opitun tiedon soveltamista arvioitaisiin harjoitteluun liittyvällä ja siihen valmistavalla kysymyksellä?

Näin halloped tuo tilanteeseen opiskelijoiden vaihtoehdon tutkitun tiedon perusteella ja ehdottaisi samalla ratkaisua, josta työryhmä voisi lähteä keskustelemaan.

Esimerkki vaikuttamistyöstä yliopiston tiloja ja tukipalveluja kehittävässä työryhmässä voi olla tällainen: 

1. Opetustiloja remontoidaan tilojenkäytön tiivistämiseksi, sillä yliopisto on myynyt yhden kiinteistöistään ja jäljellä olevien tilojen täytyy riittää suuremmalle opetus- ja opiskelijamäärälle.
2. Hallopedit voivat ehdottaa tilojen rakentamista aidosti esteettömiksi, sillä vammaisten opiskelijoiden järjestö on kertonut tilojen olevan heille hankalia käyttää.
3. Hallopedit myös ehdottavat, että uusiin tiloihin tulee tila opintopsykologin lähipalvelulle. Nykyiset palvelut eivät ole riittäviä, mistä kertoo Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT 2021) karu tulos mielenterveyden lisääntyneistä hoitokäynneistä.
4. Myös oppimisvaikeuksista kärsivien määrä on tutkitusti kasvussa ja esimerkiksi SOOL on tehnyt aiheesta kannanoton ”Korkeakouluissa on huomioitava moninaiset oppijat” juuri vuoden 2022 lopulla.

Näin hallopedit perustelevat oman ehdotuksensa suoraan opiskelijajärjestöltä tulleella palautteella, tieteellisellä tutkimuksella ja opeopiskelijoiden liiton kannanotolla ja näin saadaan opiskelijoille tärkeitä asioita uudistuksessa läpi.

Yhteistyötä vaikuttamisen ketjussa

Yliopistoilla on monenlaisia valmisteluryhmiä, joissa hallopedit vaikuttavat. Työryhmiä, jotka arvioivat rekrytoitavan opetushenkilökunnan ja professorin tai dosentin virkoihin hakevien opetustaitoa. On valintatyöryhmiä valmistelemaan ehdotusta vaikkapa tiedekunnan dekaanin virkaan valittavasta henkilöstä. 

Halloped tuo esiin opiskelijoiden mielipidettä ja vaikuttaa siihen, että opetus- ja johtotehtäviin valitaan ihmisiä, jolle opiskelijoiden hyvinvointi on tärkeää ja joka on pätevä tehtävään. Näissä vaikuttamisen paikoissa opiskelijat ovat tasavertaisena osana yliopistoyhteisöä. 

”Yliopisto on joskus kankea muutoksessaan,
mutta itse muutos on aina yliopiston
toiminnassa mukana.”

Työhön liittyy myös vaikeiden päätösten tekemistä ja siitä muille opiskelijoille viestimistä. Aina opiskelijoiden haluamaa tulosta ei saavuteta ja tämä usein aukeaa hallopedille toimielimen kokouksessa, kun asia perustellaan hyvin. Tällöin hallopedin tehtävä on viestiä päätös perusteineen muille opiskelijoille. 

Joskus työryhmässä eniten kannatusta saanut ehdotus ei ole paras mahdollinen tai edes hyvä. Silloin hallopedit tekevät yhteistyötä vaikuttamisen ketjussa. Kun hallopedeja on hallinnon kaikilla tasoilla, voidaan vaikutustyötä tehdä silloinkin, kun valmisteluvaiheessa on otettu takkiin. Kun valmistelu etenee lopullista päätöstä kohti, voidaan seuraaviin päätöselimiin valmistautua kunnolla, jotta valmisteluvaiheen huono päätös voidaan korjata.

Hallopedin työn ei ole tarkoitus tapahtua yksin, vaan yhdessä, jolloin vaikuttavuuskin on suurempaa. On tärkeää ymmärtää hallopedin työn merkitys ja ketju, jossa vaikuttaminen tapahtuu.

Ennen opintojesi aloittamista aiemmat opiskelijaedustajat ovat muokanneet sitä, millaiseen yliopistoon, millaisiin opetussuunnitelmiin/tutkintovaatimuksiin sinä astut. Omien opintojesi aikana sinä tartut kapulaan ja epäkohtiin, ja teet yliopistostasi paremman itsellesi ja jälkeesi tuleville opiskelijasukupolville. Ja jälkeesi kapula siirtyy taas uusille hallopedeille, jotka muokkaavat yliopistoa taas parempaan suuntaan.

Vastuun vaihtuessa kannattaa kaikki tarpeellinen tieto ja tuki siirtää eteenpäin, jotta seuraavat toimijat voivat taas olla mahdollisimman vaikuttavia. Siirtyessään eteenpäin voi luottaa siihen, että seuraavat hallopedit jatkavat toimintaa paremman ja opiskelijamyönteisemmän yliopiston puolesta eli hallopedien työ ei lopu, mutta tätä ei kannata surra.

Yliopisto on joskus kankea muutoksessaan, mutta itse muutos on aina yliopiston toiminnassa mukana. Yliopisto tuottaa koko ajan uutta tietoa ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen muutoksesta, ja täten se itse myös muuttuu uusimman tiedon mukaisesti, joskus pienin askelin ja toisinaan isoilla harppauksilla.

Kaikki ei onnistu – ehkä muut jatkavat

Omalta halloped-uraltani muistan ehkä parhaiten, ihan alkuajoilta, osallistumiseni uuden kanslerin valintaan, sitten toiminnan yliopistokollegiossa, osallistumiseni dekaanin valintatyöryhmään, kauteni ONEssa eli opintoasiainneuvostossa – ja tottakai vahvasti myös Iso Pyörä -tutkintouudistuksen ja sen toteutukseen vaikuttamisen omassa tiedekunnassani. 

Tätä tekstiä kirjoittaessani tunnen suurta ylpeyttä siitä, että olen saanut toimia hallinnonopiskelijaedustajana opiskeluideni aikana. Tunnen vahvaa yliopistoyhteisöön kuulumisen tunnetta, niin opiskelijoiden kuin kaikkien muidenkin hallinnossa työtä tehneiden yliopistolaisten kanssa.

Ehkä yksi asia on vähän jäänyt kaivelemaan. Ihan opintojeni alkupuolella, olin hallopedina Helsingin yliopiston kielikeskuksen opetuksenkehittämisryhmässä, enkä ollut vielä kovin taitava ja varma vaikuttamistyössä. Yritin saada kielikeskuksen tarjontaan viittomakielenopetusta ajatuksella, että se palvelisi etenkin varhaiskasvatuksen ja logopedian opiskelijoita omissa tulevissa työtehtävissään. Tätä en koskaan saavuttanut. Ehkä joku nykyisistä tai tulevista hallopedeista tarttuu vielä tähän.

.