SAANA YLIKRUUVI
Opeopiskelija 1/20

Kuva: Fingo

Fingoon kuuluu lähes 300 kansalaisjärjestöä aina pienemmistä paikallisjärjestöistä suuriin ammattijärjestöihin. Fingossa on monia yksiköitä, muun muassa vaikuttaminen, viestintä sekä oppimispalvelut. Järjestön konsepteista tuttuja saattavat olla ympäri Suomea järjestettävät Mahdollisuuksien torit, Helsingissä keväisin järjestettävä Maailma kylässä -festarit sekä kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Maailman kuvalehti.

Opeopiskelijoille globaalikasvatusverkosto saattaa olla tuttu muun muassa Maailma koulussa -seminaareista. Globaalikasvatuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten jokainen on kytköksissä maailmanlaajuisiin ilmiöihin, ja voi omalla toiminnallaan edistää globaalia oikeudenmukaisuutta. Toisin sanoen, globaalikasvatuksella kannustetaan ihmisiä aktiiviseen maailmankansalaisuuteen. Maailman keskinäisriippuvuuden lisääntyessä kasvaa myös globaalikasvatuksen merkitys.

”Joka päivä pääsee
tekemään asioita,
jotka vaikuttavat tulevaisuuteen.”

Globaalikasvatusverkoston työ on todella monimuotoista ja järjestöjen näkökulmat täydentävät toisiaan, sillä ne toimivat kukin omalla tavallaan globaalikasvatuksen parissa. Esimerkiksi Amnesty keskittyy ihmisoikeuksiin, kun taas Ympäristökasvatusjärjestö FEE lähestyy globaalikasvatusta nimenomaan ympäristökasvatuksen näkökulmasta. Vaikka aiheet kuulostavat hyvin erilaisilta, tietyssä pisteessä ne risteävät ja täydentävät toisiaan.

Verkoston toiminta sisältää lisäksi vaikuttamistyötä, jota tehdään muun muassa vaikuttamalla poliittisiin linjauksiin, kehittämällä globaalikasvatuksen laatua, opettajia ja opettajaksi opiskelevia kouluttamalla sekä tekemällä yhteistyötä oppikirjakustantamojen kanssa.

Opettajille verkosto tarjoaa tukea paitsi kouluttamalla, myös tarjoamalla materiaalia opetuksen tueksi. Materiaalia voi löytää verkoston nettisivulta sekä kansalaisjärjestöjen omilta sivuilta. Lisäksi verkosto on mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia, kuten asiantuntija-aamiaisia ja seminaareja.

Globaalikasvatusverkosto opeopiskelijoille

Mitä globaalikasvatusverkosto voi antaa opeopiskelijalle?

Verkoston toimintaan voi opiskelijana osallistua sillä tasolla, joka itselle tuntuu hyvältä. Opeopiskelija voi verkoston nettisivujen kautta tutustua globaalikasvatuksen eri aiheisiin, seurata kansalaisjärjestöjen työtä tai löytää verkoston tapahtumia.

Jos palo globaalikasvatukseen käy riittävän suureksi, voi lähteä mukaan globaalikasvatuksen ohjaajaksi, sillä monet järjestöt ympäri Suomea etsivät jatkuvasti riveihinsä uusia vapaaehtoisia, joilla on pedagogista osaamista. Järjestöt etsivät myös harjoittelijoita, mikä on hyvä tilaisuus oppia lisää paitsi globaalikasvatuksesta myös organisaatioiden toiminnasta.

Verkosto tarjoaakin hyvin erilaista toimintaa opiskelijallekin, ja toiminta on eri tasoista ja tarjoaa erilaisia näkökulmia globaalikasvatukseen. Itse lähdin ensin globaalikasvatuksen ohjaajaksi Rauhankoulun toimintaan. Tuolloin en vielä tiennyt Fingosta saati verkostosta. Myöhemmin kuulin verkoston tekemästä oppikirjatyöstä, josta kiinnostuneena lähdin mukaan.

Liityin verkoston sähköpostilistalle ja kesällä 2019 päädyin harjoitteluun. Harjoitteluni on ollut vähintään yhtä monipuolinen kuin verkoston toiminta yleisesti. Olen päässyt muun muassa avustamaan täydennyskoulutushankkeen koordinoimisessa, mukaan suunnittelemaan Maailma koulussa -seminaareja ja näin sukeltamaan pää edellä globaalikasvatuksen maailmaan.

Opettajat kestävän kehityksen muutosagentteina

Erilaiset hankkeet kuuluvat tiiviisti verkoston toimintaan. Vuosina 2018 ja 2019 verkosto on järjestänyt Transformer2030 – opettajat kestävän kehityksen muutosagentteina -koulutuksia täydennyskoulutuksena opettajille.

Koulutus on koostunut kolmesta lähipäivästä, joiden aikana on käsitelty systeemiajattelua, myötätuntokulttuureita sekä ekososiaalista sivistystä. Koulutuksen aikana opettajat ovat toteuttaneet oman projektityön liittyen kestävään kehitykseen kouluissa. Projekteja on tullut laidasta laitaan aina yhdestä oppitunnista koko koulun toimintakulttuurin muutokseen.

Hankkeessa on ollut tavoitteena vahvistaa opettajien kokemusta omista toimintamahdollisuuksistaan sekä tarjota heille käytännön työkaluja kestävän kehityksen opettamiseen. Kuten globaalikasvatusverkoston, myös hankkeen tukena on ollut uusin tutkittu tieto. Hankkeessa on haluttu tuoda esiin YK:n Agenda2030-toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteiden keskinäisriippuvuutta systeemiajattelun kautta.

Kokonaisvaltaisen ja kestävän systeemisen muutoksen verkosto, Kudelma, on tuonut hankkeeseen kestävän kehityksen systeemiajattelun mallinsa. Alati muuttuvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa on välillä vaikea hahmottaa monimutkaisten yhteyksien verkostoa, ja osata erottaa olennaiset asiat ei niin olennaisista. Systeemiajattelussa on haluttu haastaa perinteinen pelkästään lopputuloksiin keskittyvä ajattelu ja siirtää näkökulmaa huomioimaan koko prosessi kompleksisuus huomioon ottaen.

Tunnetaitojen merkitys nykykoulussa ja opettajankoulutuksessa on suuri. Empatia rakentuu kolmesta portaasta, joista ensimmäinen on kärsimyksen tai kivun huomaaminen. Toisen tunteen tunnistamisen jälkeen tulee empatian tunne, joka johtaa lopulta konkreettiseen tekoon. Empatiaa koetaan helpoiten samankaltaisia kohtaan, mutta empatiaa voi kehittää esimerkiksi lukemisen kautta. Toisen rooliin asettuminen kehittää empatiakykyä.

Kaiken kaikkiaan, verkoston toiminta tarjoaa paljon: se tarjoaa ystäviä, hyviä kokemuksia sekä merkityksellisyyttä. Itse olen ollut todella onnellinen, sillä joka päivä pääsee tekemään asioita, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen. Kaikille hyvän tulevaisuuden rakentaminen on suuri työ ja vastuu, mutta samalla oikeus, johon tarttuminen voi viedä mukanaan.