Opeopiskelija 3/24

Vuoden harjoittelunohjaajan valinnalla SOOL haluaa kiinnittää huomiota asiantuntevan harjoittelunohjauksen merkitykseen opiskelijoiden opettajuuteen kasvussa. Kuva Pasi Sorjosen kotialbumista.

”Pasin harjoittelijana uskaltaa aidosti opetella opettamista ja uusien asioiden kokeilemiseen rohkaistaan”, opiskelijat kirjoittavat. ”Ongelmat eivät tunnu edes ongelmilta, kun niitä saa purkaa yhdessä ja niiden välttämiseen tulevaisuudessa saa konkreettisia apukeinoja.”

Pasi Sorjonen, miten ajattelit kuullessasi valinnastasi?

– Olin aidosti ilahtunut. On sydäntä lämmittävää saada positiivista tunnustusta ja tulla nähdyksi asiassa joka on itselle niin merkityksellinen. Olen usein sanonut että juuri opetusharjoitteluiden takia teen töitä norssissa. Harjoittelunohjaus on tärkeää ja se haastaa minut itsenikin kehittymään koko ajan ja eksplikoimaan omaa tekemistäni. Tiedostaminen on kaiken a ja o.

Millainen on oma koulutustaustasi? Miten päädyit harjoittelunohjaajaksi?

– Olin alunperin filosofian pääaineopiskelija. Sitten piti keksiä mitä tehdä isona, joten hain luokanopettajaksi. Siitä sitten pikkuhiljaa metamorfoiduin erityisopettajaksi. Aikanaan hain norssiin kollegan vinkistä.

Millainen on hyvä erityisopettaja

– Oma itsensä. Jonkinlainen ammatillinen identiteetti voi olla, mutta työtä pitää tehdä omasta aidosta itsestä käsin läsnäolevasti. Muuten se käy liian rankaksi. Monet tukea tarvitsevat oppilaat ovat herkkiä sille, jos aikuinen on jollakin tavalla falski, joten työ käy myös siinä suhteessa haastavaksi ellei ole oma aito itsensä. Oppilaat arvostavat aitoa läsnäoloa eikä kukaan voi olla aidosti läsnä ellei kasva omaksi itsekseen. Opettajuus tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden. 

Opiskelijoiden mukaan olet pedagogisessa havainnointikyvyssäsi niin osaava, että osaat napata kiinni tilanteista ennen kuin ne edes ovat päällä. Opetustilanteissa annat kuitenkin harjoittelijalle tilan toimia omaehtoisesti etkä mikromanageroi tai kommentoi opetuksen aikana. Tunnistatko tästä itsesi tai työtapasi?

– Hah, kuulostaa viisaalta. Toivottavasti se pitää edes osin paikkaansa. Harjoittelu on loistava tilaisuus myös epäonnistua. Sehän on nimenomaan harjoittelua. Samalla mallinnamme oppilaille virheensietokykyä – aikuisten omien virheiden. Itse epäonnistun edelleen päivittäin. Tärkeintä on suostua näkemään tämä ja oppia siitä. Sekä tietysti nauraa.

Mikä on tärkein oppi, minkä opetusharjoittelusta voi saada?

– Tiedostaminen, tiedostaminen ja tiedostaminen. Tiedosta itsesi, toimintasi ja pelkosi. Tiedosta oppilaiden tarpeet, persoonallisuus ja  motiivit. Tiedosta ylipäätään kaikki mikä liittyy opetustapahtumaan ja kouluyhteisössä olemiseen. Se vie ainoastaan 300 vuotta. Ole siis armollinen itsellesi. Nauti.

Terveisesi kaikille opeopiskelijoille?

– Te olette tärkeitä ja teette merkityksellistä työtä, jonka parissa voitte kasvaa ihmisinä ja välittävinä olentoina. Kohdelkaa itseänne hyvin, niin jaksatte kohdella myös oppilaita rakkaudella. Lukekaa OPS, mutta painottakaa yleistä osaa, älkää aineosuutta. Aineosuuksissa on asioita – asiat eivät ole tärkeitä, ihminen on. Älkää suostuko kiireeseen.

– Peruskoulussa oppilas oppii lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan ja olemaan ihminen. Se tapahtuu, jos emme estä. Älkäämme estäkö. Muista, että ei ole olemassa mitään ”jippoa” – kaikessa opettamisessa on kyse samasta asiasta: opettaja laittaa tietoisuutensa siihen ja se asia alkaa ”toimia”.

– Ai niin, viime aikoina olen antautunut somen houkutuksille ja perustanut Youtube-kanavan Opettanet, josta löytyy jotain näkemyksiäni ja ideoita. Sinne tullee lisää juttuja pikkuhiljaa.

”Itse epäonnistun edelleen päivittäin”, kertoo Vuoden harjoittelunohjaajaksi valittu Pasi Sorjonen. Kuva Pasi Sorjosen kotialbumista.