Viestintä
Viestinnän avulla välitetään tietoa yhdistyksen toiminnasta jäsenistölle, yhteistyötahoille ja muille ulkopuolisille. Suunnitelmallisella ja ajanmukaisella toiminnalla voidaan varmistaa, että viestintä tavoittaa kohderyhmänsä ja haluttu viesti leviää yhdistyksen seuraajien tietoisuuteen.
Viestintä on järjestön elinehto ja toiminnan näkyväksi tekemistä. Jos ette viesti,
- kukaan ei tiedä, että olette olemassa
- ette saa uusia jäseniä
- ette saa rahoitusta
- ette saa menestyviksi asettamianne tavoitteita
Käytä kaikki tilaisuutesi viestiä. Ei tarvitse odottaa sitä, että jotain suurta ja ihmeellistä tapahtuu. Voitte viestiä hyvistä uutisista, ratkaisuista ja erilaisista saavutuksista. On lupa kokeilla ja heittäytyä! Olkaa rohkeita ja yrittäkää, vain siten löydätte yhdistykselle oman tavan toimia.
Hyvä viestintä lähtee asenteesta, ette tarvitse mitään erityisiä taitoja tai teknologiaosaamista. Yhdistyksen kannattaa miettiä suunnitelmallisesti, miten jäsenistölle kannattaa mistäkin asiasta viestiä. Asiasta kannattaa kirjoittaa twiittejä, nettiin juttuja, blogin tai tarjota jopa juttua medialle. Jos ei onnistu – ei saa lannistua, ei haittaa, sillä on ihan okei peruuttaa ja todeta, ettei tämä toiminut meillä → kokeillaan jotain muuta. Muistakaa, että ainoastaan aktiivisella viestinnällä, yhdistyksellä on väylä tulla tunnetuksi ja saavuttaa uskottava asiantuntija-asema. Sitä kautta viestintä on myös tärkeä tukipilari varainhankinnalle.
Pelkkä hyvä viestintä ei tee yhdistyksestä vetovoimaista ja näkyvää, myös taustalla oleva ilmapiiri vaikuttaa. Epämuodollinen viestintä (kahvipöytäkeskustelut, viestit) on myös tärkeää näkyvyyttä yhdistykselle. Viestintään kannattaa pyrkiä ottamaan myös jäsenistö mukaan.
Pienen yhdistyksen viestinnän ei tarvitse olla vaikeaa, sen voi suunnitella huolella ja ottaa huomioon myös kaikki pienetkin vaikuttamisen mahdollisuudet. Koko viestinnän kenttää ei tarvitse ottaa haltuun kerrallaan, yhdistys voi keskittyä aluksi yhteen ja sitten laajentaa. Resurssien ollessa pieniä, kannattaa viestinnässäkin priorisoida. Mikä on tärkein asia, mistä viestiä atm?
Tiedosta tarinaksi
Eräs vaikuttavimmista viestinnän tehokeinoista on tarinallistaminen. Hyvä tarina jää paremmin mieleen, kuin pelkkä tieto, esim. tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa.
Mainio tapa harjoittaa tarinallista viestintää on Facebookin statuspäivitys. Sen sijaan, että kertoo ainoastaan “mitä on mielessä” voi tarinaan tägätä ihmisiä, paikkoja, liittää videoita tai kuvia, sekä tunnetilaa.
Tarinallista esimerkkiä kampanjointiin esimerkkinä #kutsumua -kiusaamisenvastainen kampanja Suomen Lukiolaisten Liitolta, missä yksityishenkilö oli julkaissut ainoastaan #kutsumua -häsärillä kuvan itsestään. SLL tarttui siihen ja lanseerasi kyseisen häsärin kampanjan kanssa. Tässä kampanjassa jaettiin tuhansia kuvia ja toi tunnepitoisuutensa kanssa SLL:lle paljon positiivista näkyvyyttä. Viestintää rakennetaan hyvin kuvien, videoiden ja tempausten avulla.
Tarinallisuutta voi hyödyntää yhdistyksen viestinnässä niin tiedon muotoilussa kuin julkisuuskuvan luomisessakin. Aloittaa voi laatimalla napakat ydinviestit “pitchin” (hissipuheen, eli muutaman virkkeen mittainen ydinviesti yhdistyksestä), jonka jälkeen voi miettiä, minkälaista kuvamaailmaa rakentaa viestinnän tueksi.
Ihmisiä kiinnostaa toiset ihmiset, joten antakaa kasvot ilmiölle, josta aiotte puhua ja nostakaa reippaasti oma väkenne esiin. Yhdistyksen julkaisuja voi elävöittää aidoista tilanteista otetuilla kuvilla, jotka korostavat tarmokkuutta ja hyvää yhteishenkeä. Esimerkiksi toimintakertomusta voi elävöittää liittämällä kuvia mennen kauden varrelta.
Visuaalinen viestintä
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva myös tuo tekstille tukea ja kiinnostusta.
Viestinnän visuaalisuudella tarkoitetaan valokuvia, videoita, logoja ja värejä ja kaikkea, mitä näkyy ulospäin. Parasta kuvamateriaalia saatte yhdistyksenne käyttöön aidoista tilanteista, joissa ihmiset kohtaavat.
- Koulutuksesta, mitä vedätte
- Yhteistyöpalaveri toisen järjestön kanssa
Visuaalisuuden peruspilarit
- Logot, bannerit ja värit
- Kannattaa olla esillä jokaisessa yhdistyksen viestintäkanavassa ja somessa
- Toistuvat visuaaliset elementit luovat tunnistettavuutta
- Ihmiset bongaa heti, kenestä ja mistä on kyse
- Johdonmukainen ja yhteinäinen visuaalinen ja tekstuaalinen ilme vahvistavat yhdityksen brändiä
- Some
- Sosiaalisen median julkaisuihin kannattaa aina liittää kuva, jolloin tilanne erottuu uutisvirrassa ja näyttää kutsuvammalta.
- Voi miettiä, julkaiseeko jonkun viestin sijaan pelkän videon vai vaan kuvan saatesanoilla
- Sitaatit ja infograafit ovat erittäin toimivia kuvia
- Infografiikka on tapa esittää esim “nämä on meidän somekanavat”
- Kutsuna > kuva tilanteesta, kun esim tapahtumaa valmistellaan
- Esim messut > reipashenkinen pystytyskuva messujen järkkäilyistä ja saatesanoiksi vielä kutsuva tervehdys ja lokaatio.
- Muista myös aihetunnisteet, eli häsärit #
- Videot
- Mahdollisuus tehdä ja jakaa monessa somessa
- Youtube ja Vimeo varmaankin tunnetuimmat jakokanavat
- Suorat lähetykset: Facebook live, instagram live
- Kuvat
- Löytyykö jäsenistöstä sellaista henkilöä, joka harrastaa valokuvausta, jonka voisi pyytää mukaan kuvaamaan. > tottunut kuvaaja keksii näkökulmia, mitä ei itse ehkä ajattelisi.
- Verkkosivuilla ja painomateriaaleissa kannattaa suosia hyvälaatuisia kuvia
- Kuva-aiheet riippuu pitkälti yhdistyksen toiminnasta ja tavoitteista
- LUVAT! > varmistakaa, että yleisöä saa kuvata. Pelkkä ilmoitus riittää, kuten “Tulkaa ilmoittamaan, jos teitä ei saa kuvata”. Muistakaa varmistaa, että teillä on oikeudet käyttämiinne kuviin
Pienen yhdistyksen kannattaa nimetä x henkilö(ä) vastaamaan viestinnästä ja sen suunnittelusta. Vaikka viestintä on kaikkien yhteinen projekti, on viestintävastaavan homma varmistaa että suunnitelmissa edetään ja kannustaa muita viestimään. Kannattaa myös miettiä ja selvittää, millaisia yhteyksiä ja osaamistaitoja jäsenistöllä on. Yhdistyksen riveissä saattaa olla toimittajia tai graafisen alan osaajia tai muita viestinnän ammattilaisia, jotka auttavat mielellään viestinnän toteutuksessa.
Vinkit
- Panostakaa sähköiseen viestintään
- Luokaa yhdistykselle selkeät ja raikkaat verkkosivut jotka pidetään ajan tasalla
- Kotisivut on käyntikortti, josta tulisi tulla ilmi, keitä olette, mitä teette ja miksi
- Blogi/uutiskirje/some-profiili
- Useamman kanavan samanaikanen käyttö tehostaa viestintää ja antaa siten julkaisullenne mahdollisimman laajan yleisön
- Tarinallisuus
- Hyödyntäkää tarinallisuutta
- Käyttäkää valokuvia ja videoita, jotka herättävät tunteita ja elävöittävät viestintää
- Toimintakehotukset
- Käyttäkää viestinnässä selkeitä toimintakehotuksia
- Jos tavoittelette uusia jäseniä, liittäkää viestin loppuun kehoitus liittyä jäseneksi ja vielä ohjeet perään
- Kokeileminen
- Kokeilkaa uusia juttuja rohkeasti, olkaa aitoja ja heittäytykää
- Voitte alkuun käydä tutustumassa erilaisiin viestintävälineisiin ja seurata muita, mutta oma tyyli ja omat sopivat tavat löytyy kokeilemalla
..ja mieti vielä näitä
- Painettu materiaali
- Painetun materiaalin tuottaminen vaatii aikaa ja rahaa, siihen tarvitsee jonkin verran osaamista ja usein tapahtumissa jaetut esitteet päätyvät roskiin jo ennen kun tapahtuma on ohi. Käytä siis harkintaa, kun mietit painetun materiaalin käyttämistä
- Rönsyily
- Ei kannata yrittää kaikkea samanaikaisesti, vaan keskittyä kunnolla siihen, mitä tekee
- Vaikka monikanavaisuus tuo viestintään monenlaista hyötyä, se ei ole itseisarvo. Voitte tarvittaessa keskittyä esim yhteen tai kahteen kanavaan kerrallaan, jotta kokonaisuus säilyy selkeänä
- Pelko pois
- Viestintää ei kannata pelätä, eikä ottaa liian vakavasti > yleisö huomaa kyllä, jos viestintä on teille vain ikävä velvollisuus. kannattaa siis olla oma itsensä ja antaa hyvän hengen näkyä
- Mitä ja kenelle puhut
- Viestit aina, vaikka et sitä tarkoittasikaan. On tärkeää keskustella ja purkaa tuntojaan, jos yhditystoiminta käy raskaaksi. Mieti kuitenkin mitä asioita nostat kenellekin esille.