Koulutuspolitiikka on yhteiskunnan ja väestön tarpeista huolehtiva yhteiskuntapolitiikan osa-alue, jonka tehtävänä on valvoa ja ohjata muodollisen kasvatuksen jakamista (Pikkarainen 2010).

Juuh elikkäs. Koulutuspolitiikalle on olemassa niin kansantajuisempia kuin metaforisempia määritelmiä. Tuossa tiivistettynä tieteellinen määritelmä, mutta ei välttämättä se helppotajuisin.

Koulutuspolitiikka paikallisissa opiskelijajärjestöissä on kanssaopiskelijoiden oikeuksien puolustamista ja opiskelijanäkökulman tuomista keskusteluun erilaisissa työryhmissä niin korkeakouluissa, kaupungeissa kuin koko yhteiskunnassakin. Selvällä suomen kielellä tämä tarkoittaa sitä, että kun joku tekee väärin opiskelijoita kohtaan ja polkee heidän oikeuksiaan, kopo nostaa nyrkkinsä pystyyn. (Kuvainnollisesti tietysti. Emme kannusta ketään voimankäyttöön.)

Koulutuspoliittisella vastaavalla on kolme tärkeää tehtävää:

1. Hallituksen jäsenenä toimiminen

Hallituksen jäsenenä koulutuspoliittista vastaavaa on ensisijaisesti hallituksen jäsen. Hallituksen jäsenenä kopo on yhtä lailla vastuussa hallituksen toiminnasta yleisesti, niin tapahtumien järjestämisestä kuin järjestön taloudesta. Hallitustoiminnassa kopo toimii yhdessä muiden hallituksen jäsenten kanssa järjestön toimintaa ylläpitäen ja kehittäen.

Kopo osallistuu kokouksiin ja estyneenä huolehtii siitä, että tiedot omasta toiminnasta ovat hallituksen tiedossa sekä selvittää etukäteen kokouksessa käsiteltävät asiat, kommentoi niitä tarvittaessa ja kokouksen jälkeen tarkistaa mitä päätöksiä hallitus on tehnyt. Kokousten välissä kopo valmistelee ja toteuttaa hallituksen päätösten mukaista toimintaa. (ks. lisää jostain ja linkki siihen?)

2. Koulutuspoliittisena vastaavana toimiminen

Kopoa voidaan kutsua erilaisilla nimillä, esimerkiksi kopovastaava tai opintovastaava, riippuen järjestön omasta käytännöstä. Kopo on perillä opiskelijoiden tilanteesta kuunnellen herkällä korvalla ja kyselemällä kanssaopiskelijoiltaan opintoihin liittyvistä asioista. Kopo tietää oman oppiaineensa, koulutuksensa ja laitoksensa/tiedekuntansa opintoasioista vastaavat johtajat ja hänellä on näihin hyvät yhteydet.

Kopon tehtävä on pitää muu hallitus tietoisena opintoihin liittyvistä asioista omassa oppiaineessaan, laitoksellaan, tiedekunnassaan, ylioppilaskunnassaan, yliopistollaan/ammattikorkeakoulullaan, korkeakoulukentällä ja valtakunnan politiikassa aina omista lähtökohdistaan katsoen.

3. Alan opiskelijoiden edustajana toimiminen

Opiskelijajärjestöjen koulutuspoliittisille vastaaville tarjoutuu ja tarjotaan helposti mahdollisuuksia edustaa alansa opiskelijoita erilaisissa työryhmissä ja yliopistonsa/ammattikorkeakoulunsa, ylioppilaskuntansa/opiskelijakuntansa tai ammattiliittonsa työryhmissä. Nämä ovat kopolle mahtavia tilaisuuksia kehittää itseään ja omaa alaansa. Kopon tulee kuitenkin pitää kirkkaana mielessään, että hän ei niissä tapaamisissa edusta pelkästään itseään tai omaa järjestöään, vaan myös oman alansa opiskelijoita. Työryhmän opiskelijaedustajana kopo luo sen muille jäsenille vaikutelmaa itsensä lisäksi myös muista alan opiskelijoista.

Koulutuspolitiikka ja yhteistyö

Koulutuspolitiikka on opiskelijoiden etujen ajamisen lisäksi ennen kaikkea yhteistyötä. Yksinään taistelemalla on vaikea saada muutosta aikaan, joten olennaisinta on löytää niin sanottuja taistelutovereita. Työpareja asioiden ajamiseen voi löytää oman järjestönsä  sosiaalipoliitiisesta vastaavasta tai kansainvälisten asioiden vastaavasta, sillä niiden sektoreiden asiat limittyvät monissa tilanteissa yhteen koulutuspolitiikan kanssa.

Omaa laitosta, tiedekuntaa tai alaa koskevissa asioissa kannattaa etsiä työpareja muiden järjestöjen koulutuspoliittisista vastaavista. Järjestöjen välisestä yhteistyöstä on koulutuspolitiikan saralla usein eniten hyötyä. Mitä laajempi joukko yhdistää asiassa voimansa, sitä todennäköisemmin korkeakoulujen johto saadaan kuuntelemaan. 

Kopon keskeisiä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi:

• Muiden edunvalvontasektoreiden vastaavat
• Laitoksen/tiedekunnan/alan järjestöt
• Ylioppilaskunta ja opiskelijakunta
• Yliopisto ja ammattikorkeakoulu
• Ammattiliiton opiskelijajärjestö

Vaikuttamisen monet muodot

Jokainen kopo voi perustyön ohella tehdä omasta pestistään omanlaisensa. Vaikuttamisen keinoja on melkein yhtä paljon kuin on kopojakin ja myös korkeakoulu vaikuttaa paljon siihen miten ja missä kopo pääsee vaikuttamaan.

• Työryhmät ja opiskelijaedustajana toimiminen
• Datan keruu ja kirjallinen vaikuttaminen
• Edunvalvontatapahtumat

Lähteiden käyttö ja art of academic war

Kun kopo lähtee korjaamaan vääryyttä ja puolustamaan opiskelijoiden oikeuksia, ei riitä, että huutaa asioiden olevan väärin tai perustelee kantansa mututuntumalla. Lähteiden on oltava kunnossa ja vääryys on pystyttävä osoittamaan. Kopon työssä, jos missä, korostuu se, että asioista on oltava mustaa valkoisella ja se pitää pystyä todistamaan.

Tämä johtuu siitä, että koulutuspolitiikassa tulee harvoin vastaan pelkästään positiivisia ja kivoja asioita. Henkilökunta ei välttämättä suhtaudu pelkästään positiivisesti kopon yhteydenottoihin, ja se on myös ymmärrettävää. Harva nauttii siitä, että saa harvakseltaan kuulla, että tekee työnsä huonosti tai toimii väärin. Puolustuskannalle meno on siis ymmärrettävää, ja siksi on olennaista, että pystyy kantansa perustelemaan.

Sen lisäksi, että pystyy perustelemaan kantansa, pitää myös miettiä tarkkaan, miten sanansa asettaa. Vääryydet pitää osoittaa ja niistä pitää pystyä sanomaan, mutta se ei oikeuta sanomaan mitä vain. Olipa asia kuinka vakava tahansa, on asiansa pystyttävä siitä huolimatta ilmaisemaan fiksusti ja diplomaattisesti. Siltojen polttaminen on moninkerroin helpompaa kuin niiden rakentaminen uudestaan.

Koulutuspolitiikka on monesti tahtojen taistoa. Siksi tärkein asia, jonka kopona voi oppia, on se, että osaa valita, mitkä taistelut ovat taistelemisen arvoisia. Maailma ei muutu hetkessä, eikä kaikkia uudistuksia saa välttämättä heti ajettua läpi, vaikka kuinka yrittäisi. Siksi kannattaa miettiä perusteellisesti, onko käsillä sellainen asia, josta ei suostu joustamaan senttiäkään, vai olisiko parempi antaa jonkin aikaa olla ja yrittää uudestaan jonkin ajan kuluttua.

Tähän alle on lueteltu lähteitä tai lähdekirjallisuutta. Näistä löytänet varmasti vastauksia ja tukea useimpiin koulutuspoliittisiin probleemeihin.

Yliopistolaki

Ammattikorkeakoululaki

Lukiolaki

Perusopetuslaki

Varhaiskasvatuslaki

SOOL: Tavoitteet opettajankoulutukselle

SOOL: Suositukset opetusharjoittelulle

---