Yhdistyslaki

Yhdistyslaki ohjaa järjestötoimintaa. Siinä on säädetty yhdistystoiminnasta, kuten yhdistyksen jäseneksi kuulumisesta, päätöksenteosta ja hallinnosta sekä yhdistysrekisteriin merkittävistä asioista. Yhdistyksen hallituksessa on hyvä tuntea yhdistyslaki ja tarvittaessa palata tarkistamaan säädökset.

Yhdistyslaki Finlexissä

Yhdistyksen perustaminen

Oman yhdistyksen myötä yhteisö voi tuoda asioitaan kuuluvammin joukkovoiman avulla. Yleishyödyllinen yhdistys voi myös harjoitaa esimerkiksi erinäistä tapahtumatoimintaa jäsenistölleen, mikä toisaalta lisää esimerkiksi yhteisöllisyyttä opiskelijoiden joukossa. Opettajaopiskelijoiden keskuudessa yhdistykset ovat pääsääntöisesti tutkinto-ohjelmakohtaisia, joskin poikkeuksiakin löytyy.

Yhdistyksen perustamista varten on luotava nk. perustamiskirja. Perustamiskirjaan on liitettävä mm. yhdistyksen säännöt (kts. alempaa). Asiakirjan on oltava päivätty ja vähintään kolmen yhdistyksen jäsenen allekirjoittama. Yhdistyksen muodostaneita henkilöitä kutsutaan perustajajäseniksi.

Yrityksen perustaminen käytännössä onnistuu yksinkertaisesti esimerkiksi näitä PRH:n ohjeita noudaten.

Yhdistyksen jäsenet

Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö. Jäsenistä pidetään jäsenluetteloa, josta tulee ilmetä ainakin jäsenen nimi ja kotipaikka. Hallitus hyväksyy uudet jäsenet. Yhdistyksellä on oikeus kerätä jäseniltään jäsenmaksu.

Säännöt

Yhdistyksen säännöt ovat yhdistyksen toimintaa ohjaava asiakirja. Säännöt ovat perusta, jolle yhdistyksen toiminta rakentuu. Yhdistyksen säännöistä voi lukea lisää patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta. Yhdistyslaki määrää säännöistä seuraavaa:

8§
Säännöt

Yhdistyksen säännöissä on mainittava:

1) yhdistyksen nimi;

2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta;

3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

4) jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja;

5) yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilintarkastajien sekä toiminnantarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi;

6) yhdistyksen tilikausi;

7) milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat sekä toiminnantarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään;

8) miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle; sekä

9) miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan.

Kokoukset

Yhdistyksen ja yhdistyksen hallituksen kokoukset kutsutaan koolle sääntöjen määräämällä tavalla. Kokouksen avaa kokouksen koollekutsuja. Kokouksen kulkuun ja kokoustekniikkaan voi tutustua esimerkiksi TJS Opintokeskuksen sivuilta. Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksen päätöksistä laaditaan pöytäkirja.

Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokous käyttää ylintä päätösvaltaa yhdistyksessä. Kokouksessa jokaisella yhdistyksen jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen asioihin. Kokouksissa käsiteltävät asiat on kirjattu yhdistyksen sääntöihin ja yhdistyslakiin.

23 §
Kokouksessa päätettävät asiat

Yhdistyksen tai, jos säännöissä on niin määrätty, valtuutettujen kokouksessa on päätettävä:

1) yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta;

2) kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta;

3) 30 §:ssä tarkoitetusta äänestys- ja vaalijärjestyksestä;

4) hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta;

5) tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä

6) yhdistyksen purkamisesta.

Säännöissä voidaan määrätä, että hallitus voi päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

Toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelma on sääntömääräisessä kokouksessa hyväksyttävä, sääntöjen jälkeen toiseksi tärkein yhdistyksen arkea ohjaava asiakirja. Teoksesta tulee käydä ilmi yhdistyksen tarkoitus, ja siihen voidaan sisällyttää esimerkiksi konkreettisia yhdistystä hyödyttäviä toimenpiteitä suoritettavaksi hallituksen toimesta. Toimintasuunnitelman ulkoasu on vapaamuotoinen, mutta tarkista kuitenkin oman korkeakoulusi opiskelijakunnan vaatimukset sisällöstä avustuskelpoisuutta varten.

Toimintasuunnitelman ulkoasu ja sisältö on vapaasti suunniteltavissa, joskin yleisesti ottaen esimerkiksi seuraavat ovat löydettävissä:

• Yhdistyksen tarkoitus / Yleistä / Johdanto
  • Yhdistyksen tarkoitusperä sääntöjen puitteissa
  • Kokoonpano / Hallitus / Jäsenistö
• Toiminnan painopisteet
  • Edunvalvonta
  • Tapahtumatoiminta
  • Koulutus
• Tiedotus
  • Tavoitteet
  • Keinot
• Talous
  • Varain- & jäsenhankinta
• Toimintakalenteri / Projektit

LÄHTEET http://yhdistystieto.fi/wiki/89-toimintasuunnitelma http://www.yhdistystoimijat.fi/toiminnot/asiakirjat/toimintasuunnitelma/ http://wiki.hyy.fi/index.php/Toimintasuunnitelma#Toimintasuunnitelman_sis.C3.A4lt.C3.B6

Talousarvio

Talousarviossa määritellään yhdistyksen toimintavuoden tulot ja menot sekä eritellään näistä esimerkiksi varainhankinta. Asiakirja on aina arvio, jossa varaudutaan esimerkiksi erilaisiin toiminnan aiheuttamiin kuluihin, sekä toisaalta asetetaan tavoitteet yhdistyksen varainkeruulle. Käytännön toteutuksesta näiden osalta vastaa toimintasuunnitelma, joskin talousarviolla voidaan ohjata yhdistyksen rahankäyttöä kohdentamalla sitä erilaisiin projekteihin. Talousarvion laadinnasta voivat vastata esimerkiksi rahastonhoitaja sekä puheenjohtaja yhdessä.

Talousarviosta tulee käydä ilmi, kuinka toimintavuoden menot saadaan katettua sekä onko talousarvio yli- vai alijäämäinen. Erittelyn osalta tulot ja menot voidaan jakaa esimerkiksi eri tiliöintinumeroin tai viitetekstein.

                      Esimerkki; " 1010 / Tapahtumatuotot…           100,57 "

Ulkoasultaan talousarvio on hyvä toteuttaa taulukkopohjaisesti noudattelemaan esimerkiksi tuloslaskelmaa, jotta näiden arvion toteutumisen seuranta on sujuvaa.

http://wiki.hyy.fi/index.php/Talousarvio

Hallitus

Yhdistyksen kokouksessa valitaan puheenjohtaja ja hallitus yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on hoitaa yhdistyksen asioita. Hallituksen päätöksentekoa ohjaa laki, yhdistyksen säännöt ja yhdistyksen kokouksissa tehdyt päätökset. Hallitus vastaa yhdistyksen kirjanpidon ja varainhoidon järjestämisestä. Hallitus edustaa yhdistystä ja on vastuussa toiminnastaan yhdistyksen kokoukselle.

Yhdistyksen nimenkirjoittajat

Yhdistyksen nimenkirjoittajalla tarkoitetaan henkilöä, jolle on myönnetty nimenkirjoitusoikeus. Yhdistyksen nimenkirjoittajalla on oikeus allekirjoittaa asiakirjoja yhdistyksen nimissä yksin tai, mikäli säännöissä niin määrätään, yhdessä toisen nimenkirjoittajan kanssa. Nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla ja yhdistyksen säännöissä nimetyillä toimijoilla. Nimenkirjoitusoikeuden muutoksista tulee aina tehdä ilmoitus patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään yhdistysrekisteriin.

Järjestäytyminen

Yhdistyksen järjestyminen on vapaamuotoista, joskin nimettyinä hallituksen sisältä tulee löytyä vähitään puheenjohtaja, jonka lisäksi jäsenistöstä sihteeri sekä rahastonhoitaja. Pääsääntöisesti paikallliset opiskelijajärjestöt kuitenkin järjestäytyvät hallituksena täyttäen erilaisia toimintansa vaatimia tehtäväjakoja. Järjestäytyessä on suositeltavaa pohtia kriittisesti vastuualueiden tasaista jakautumista. Jotkut yhdistykset järjestäytyvät ja valitsevat toimijoilleen todella tarkatkin raamit, ”pestit”, toiset saattavat jäljitellä erilaisia tiimi- tai sektorijakoja. Järjestäytymisestä ei kannata kuitenkaan tehdä suurta peikkoa – mikäli sisäinen työnjako ei toimi, voidaan järjestäytyä kauden aikana uudestaankin.

Yritysyhteistyö

Yritysyhteistyö on järjestön ja kaupallisten toimijoiden välillä tapahtuvaa toimintaa. Yhteistyön kautta järjestö voi esimerkiksi lisätä näkyvyyttään saamalla viestintäänsä kuuluviin uusia kanavoja pitkin, tai esimerkiksi luoda hyötyjä jäsenistölleen muiden etujen muodossa.

Yritysyhteistyötä kaavaillessa on hyvä tutustua oman paikkakunnan yritystarjontaan ja opiskelijaetuiin;

• Minkälaisesta yhteistyöstä järjestömme ja jäsenistömme hyötyisi?
• Minkälaiset ja -kokoiset toimijat tekevät yhteistyötä opiskelijoiden kanssa?
• Miten markkinoida yrityksen hyötyminen yhteistyöstä järjestön kanssa?

Keskeistä yritysyhteistyössä on kyetä näyttäytymään ulkopuolista toimijaa hyödyttävänä tekijänä. Yhteistyö järjestön kanssa voi esimerkiksi tuoda näkyvyyttä yritykselle tai kokonaan uusia asiakasryhmiä. Tapahtumatoiminnan osalta vakiintuneet ja sovitut käytännöt esimerkiksi tilojen käytöstä voivat vapauttaa yrityksen resursseja ja selkiyttää tapahtumajärjestämistä tuoden ajallista ja rahallista hyötyä kummallekin osapuolelle. Mitä konkreettisimpia hyötyjä järjestö voi tarjota ulkopuoliselle toimijalle, sitä moninaisimpia etujakin on neuvoteltavissa takaisinpäin.

Yritysyhteistyöhön lähtiessä on aina syytä kartoittaa etukäteen paikkakuntakohtaisesti houkuttelevia toimijoita – yhteistyön tulee hyödyttää kumpaakin osapuolta. Ole aina henkilökohtaisesti yhteydessä yritykseen, ja valmistaudu aloitteinesi myötä huolellisesti. Toteuta yhteistyöstä aina virallinen sopimus. Parhaimmillaan yritysyhteistyö on joustavaa, osapuolia hyödyttävää toimintaa, joka tuo kohdennettuja hyötyjä järjestön kuin jäsenistönkin käyttöön.

---