Varhaiskasvatuslaki tuotava nykypäivään
SOOLin mielestä varhaiskasvatuslakia valmistelleen työryhmän esitys ei sisällä riittäviä uudistuksia. Muun muassa alan ammatti- ja koulutusrakenne tulisi selkiyttää, jotta henkilöstön koulutus parhaiten tukisi lasten tarpeita ja varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita. Laki varhaiskasvatuksesta ja perhepäivähoidosta pitäisi tuoda nykypäivään, eikä juuttua vanhoihin käsityksiin tai tämänhetkiseen taloustilanteeseen.
KANNANOTTO
SOOLin mielestä varhaiskasvatuslakia valmistelleen työryhmän esitys ei sisällä riittäviä uudistuksia. Hallinnon siirron myötä varhaiskasvatus lakkasi olemasta sosiaalihuoltoa ja on nyt osa suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Tuleva laki täytyy tuoda nykyaikaan niin nimen kuin sisällönkin puolesta ja sen täytyy perustua varhaiskasvatukseen eikä vanhaan määritelmään päivähoidosta. Varhaiskasvatuslain luomiseen on lähdettävä rohkeasti, tulevaisuuteen katsoen, eikä juuttua vanhoihin käsityksiin tai tämänhetkiseen taloustilanteeseen. Varhaiskasvatus on investointi tulevaisuuteen.
SOOL esittää uuden lain nimeksi Laki varhaiskasvatuksesta ja perhepäivähoidosta, jotta jo lain nimestä tulisi selkeästi ilmi, mitä se koskee. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista, tavoitteellista pedagogista toimintaa ja se toteutuu parhaiten kasvun, kehityksen ja oppimisen muodostaman kokonaisuuden kautta. Varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus ja sen tavoitteena on turvata koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen.
Lapsiryhmien tulee olla kiinteitä ja niiden koko tulee kirjata lakiin niin sitovasti, ettei niitä voida ylittää. Nykyisen kaltainen käytäntö, jossa päiväkotien paikkoja täytetään yli sadan prosentin, pitää tehdä mahdottomaksi. SOOL kannattaa sitä, että kolmevuotiaiden ryhmässä olisi enintään 12 lasta ja yli kolmevuotiaiden ryhmässä 21 lasta. Ryhmässä on oltava vähintään kolme opetus- ja kasvatus-, hoito- ja huolenpitotehtäviin kelpoista henkilöä, joista vähintään yhden tulee olla opettajankoulutuksen saanut.
Henkilöstön vastuut tulee määritellä laissa. Ammatti- ja koulutusrakenne tulee selkiyttää siten, että henkilöstön koulutus parhaiten tukee lasten tarpeita ja varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita. Jokaisessa lapsiryhmässä tulee olla lapsiryhmän pedagogisesta toiminnasta vastaava opettaja, joka kantaa kokonaisvastuun toiminnan toteuttamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä. On välttämätöntä, että yliopistojen lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkoja lisätään siten, että nykyinen vaje pedagogisesti koulutettujen varhaiskasvatuksen opettajien osalta saadaan korjattua ja opettajien riittävyys turvataan.
Jokaisessa päiväkodissa tulee olla myös pedagogiasta kokonaisvastuun kantava johtaja. SOOL pitää valitettavana, että työryhmän esityksessä johtajan kelpoisuusvaatimuksia ei ole asetettu tehtävän vaativuuden edellyttämälle tasolle. Päiväkodin johtaminen edellyttää vahvaa varhaiskasvatuksen osaamista ja asiantuntijuutta, perehtyneisyyttä alan tutkimukseen sekä johtamis- ja esimiestaitoja. Tulevaisuudessa päiväkodin johtajalta tulee edellyttää kasvatustieteen maisterin tutkintoa.
SOOL pitää tärkeänä, että myös opettajilla tulisi tulevaisuudessa olla ylempi korkeakoulututkinto. Tämä mahdollistaisi entistä paremman lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisen sekä vahvistaisi varhaiskasvatuksen pedagogista asiantuntijuutta. Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointiraportin mukaan yliopistollinen koulutus tuottaa ”vahvaa osaamista varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan ja lasten kehityksen ja oppimisen tukemiseen”.
Jo 40 vuotta vanha laki on uudistettava ja suunnattava tulevaisuuteen. SOOL vaatii, että lainsäätäjät tekevät rohkeita päätöksiä ja panostavat varhaiskasvatukseen. Lapset ansaitsevat parempaa!